Uusmaalaisista sote-järjestöistä koostuva työryhmä luovutti esityksensä järjestöjen ja sote-palvelujen järjestäjän yhteistyön toimivista rakenteista 10.4.2019 Uudenmaan maakunnan valmistelun muutosjohtaja Markus Sovalalle ja sote-muutosjohtaja Timo Aronkydölle. 

Esitystä alettiin valmistella vastauksena huoleen sellaisen järjestölähtöisen auttamistyön asemasta, joka on lähellä julkista palveluntuotantoa. Järjestöt toteuttavat huomattavan määrän auttamistoimintaa, joka muistuttaa joltain osin markkinoilla tuotettuja palveluita. Työryhmä sai toimeksiannon esityksensä tekoon Uudenmaan maakunnan muutosjohtaja Markus Sovalalta. Järjestölähtöisen auttamistoiminnan asemaa käsitteli myös Tuija Brax raportissaan.  

Nyt luovutetussa esityksessä tuotiin yhteistyörakenteiden lisäksi esiin järjestötoiminnan merkittävyydestä Uudenmaan alueen hyvinvoinnille. Esitykseen nostettiin konkreettisia esimerkkejä järjestötoiminnan tuloksista, vaikuttavuudesta ja kustannusvaikutuksista. Sote-palvelujen hallintomallista riippumatta järjestöjen toiminta on tärkeää alueen hyvinvoinnille. Yhteistyö järjestöjen ja julkisen sektorin kesken on myös jatkuvasti ajankohtaista. Järjestöt tunnistavat herkästi muutoksia hyvinvoinnissa ja ovat tärkeässä roolissa ennaltaehkäisyssä erityisesti sellaisten ryhmien kanssa, jotka eivät muuten helposti päädy palvelujen piiriin. 

Sote-ratkaisut ovat järjestöille kuitenkin merkittäviä, sillä niillä voi olla merkitystä järjestöjen rahoitukselle sekä yhteistyökumppaneille. Työryhmä on tehnyt rakenteita koskevat esitykset ajatellen maakunnan kaltaista alueellista hallintomallia, mutta sen periaatteet ovat siirrettävissä myös muihin malleihin. Tärkeä lähtökohta on, että julkisessa organisaatiossa on oltava henkilöresursseja järjestöjen kanssa toimimiseen. Tällainen resurssi voisi olla esimerkiksi osallisuuden vastuuyksikkö, joka tuntee hyvin alueen järjestökentän. Vastuuyksikön yksi tehtävä olisi valmistella esitys sote-järjestöjen avustuksista sosiaali- ja terveysasioista päättäville luottamushenkilöille.  

Työryhmä esittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle omaa neuvottelukuntaa, jossa järjestötoimijat olisivat mukana jäseninä. Tällä neuvottelukunnalla olisi sote-järjestöjen jaosto sekä laajempi osallisuus-jaosto. Toinen työryhmän mielestä tarpeellinen neuvottelukunta on palveluohjaukseen keskittyvä neuvottelukunta, sillä jo nykyisessä tilanteessa sote-järjestöt tekevät hyvin paljon palveluneuvontaa. 

Esityksen toteuttaminen vaatii myös uusmaalaisilta järjestöiltä panostusta keskinäiseen organisoitumiseen. Työryhmän mielestä tätä työtä on erityisen tärkeä jatkaa nyt, kun seuraavan hallituksen sote-malli on vielä hämärän peitossa. Kehittämällä keskinäistä yhteistyötä järjestöjen vaikuttavuus ja uskottavuus kasvaa. Työryhmä päätyi esittämään organisoitumisen pohjaksi järjestösektoreita, mutta haluaa myös varmistaa, että sektoreiden rajat ylittävä yhteistyö ilmiöiden ja muiden teemojen pohjalta olisi jatkosta entistä sujuvampaa. Kumaja kerää järjestöiltä kommentteja malliin.        

Avaa työryhmän esitys kokonaisuudessaan tästä