Järjestöjen edustajat kehittäjäryhmän aloitustapaamisessa: ”Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen”

 Aihe: Uusimaa

Tasavertaista yhteistyötä ja verkostojen luomista. Avustusten lisäksi yhteisiä resursseja. Avointa tiedonkulkua ja keskustelua tukevia rakenteita. Ei näennäistä osallistamista, vaan aitoa vaikuttamista. 

Ja ennen kaikkea: vaikka maakuntauudistus vaikuttaakin järjestöjen toimintaan, pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. Nykyisiä hyviä käytäntöjä voidaan siirtää maakuntaan ja niiden käyttöä voidaan laajentaa. 

Muun muassa nämä yhteistyön periaatteet nousivat esiin järjestöjen kehittäjäryhmässä, jonka ensimmäinen tapaaminen järjestettiin 11. lokakuuta. Järjestöjen edustajista koostuvan ryhmän tehtävänä on tukea maakuntavalmistelua ideoimalla, tunnistamalla ja kehittämällä järjestöjen, maakunnan ja kuntien väliseen yhteistyöhön hyviä toimintatapoja.

Aikaisemmin maakuntavalmistelussa on hyödynnetty erityisesti sote-järjestöjen asiantuntemusta, mutta nyt valmisteluun on haluttu kutsua mukaan entistä laajempi edustus järjestöistä. Kehittäjäryhmässä onkin mukana erilaisia järjestöjä kulttuuri- ja ympäristöjärjestöistä pelastusalan järjestöihin. Joukkoon mahtuu niin pieniä paikallisia yhdistyksiä kuin suuria valtakunnallisia järjestöjä koko Uudenmaan alueelta.  

Toiminnassaan kehittäjäryhmän täytyy pitää mielessään koko järjestökentän tarpeet.

Riisutaan oman järjestön edunvalvonnalliset lasit ja otetaan tilalle yhteiset lasit. Mietitään, miten asiat kannattaa tehdä kaikkien uusmaalaisten järjestöjen kannalta, projektipäällikkö Katja Syvärinen viitoitti ryhmän toimintaa. 

 

Järjestöillä keskeinen rooli

Uudenmaan maakuntavalmistelun ja Kumaja-verkoston asiantuntijat painottivat, että järjestöjen rooli näkyy monessa maakunnan politiikkaohjelmassa. Politiikkaohjelmilla tarkoitetaan esimerkiksi osallisuusohjelman kaltaisia suunnitelmia, jotka tarkentavat maakunnan strategiaa ja vievät sitä käytännön tasolle. 

Järjestöille kertyy myös paljon hiljaista tietoa uusmaalaisten elämästä ja ajatuksista. Valmistelijoiden mukaan tämän tiedon hyödyntämisestä on jo keskusteltu alustavasti maakunnan tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- eli TKI-politiikkaohjelman yhteydessä. 

Keskusteluun nousi myös järjestöjen itsensä vastuu uudistumisesta ja mahdollisuuksien hyödyntämisestä. Järjestöjen on hyvä tuoda esille osaamistaan, viestiä saavutuksistaan ja vakuuttaa päättäjät myös laskelmien kautta. 

Suuri ja monipuolinen Uusimaa

Kumaja-verkoston hankepäällikkö Jaana Pirhonen viritti tilaisuuden lopussa keskustelua Uudenmaan erityispiirteistä. Väestöltään Suomen suurimmassa maakunnassa toimii noin 30 000 järjestöä ja yhdistystä. 

Uudellemaalle tyypillisiksi piirteiksi havaittiin ainakin kaksikielisyys ja monikulttuurisuus. Järjestöt voisivat kehittää kielirajat ylittävää toimintaansa, jolloin samaa työtä tekevien suomen- ja ruotsinkielisten järjestöjen vaikuttavuus kasvaisi. 

Uusimaa on kotipaikka myös monille valtakunnallisille järjestöille. Näiden järjestöjen kanssa tulemme käymään myös erillistä keskustelua.

Seuraavat tapaamiset marras- ja joulukuussa

Syyskaudella järjestöjen kehittäjäryhmä kokoontuu vielä kaksi kertaa marras–joulukuun aikana.  

Valmistelun jatkuessa ryhmän kanssa pureudutaan niin isompiin kuin pienempiinkin kysymyksiin. Keskusteluun nostetaan esimerkiksi toimintaedellytysten säilyminen ja avustukset, mutta toisaalta vaikkapa se, miten järjestöt voivat käyttää maakunnan toimitiloja arjessaan. 

Marraskuun tapaamisessa mukana on myös järjestöjen asiantuntijapooli, johon on pyydetty mukaan kaikki ne järjestöt, jotka ilmaisivat kiinnostuksensa osallistua kehittäjäryhmän toimintaan. 

Lue lisää:

Järjestöjen kehittäjäryhmä Uusimaa2019:n verkkosivuilla

Lisätietoa:

Katja Syvärinen, katja.syvarinen@uusimaa2019.fi, 050 463 7673
Jaana Pirhonen, jaana.pirhonen@kumaja.fi, 044 734 3056

Lue myös

Kirjoita hakusi ja paina Enter.