Järjestöjen esitykset Uudenmaan osallisuusohjelmaan

Kumaja on Uudenmaan maakuntaa valmistelevan Uusimaa2019-hankkeen pyynnöstä koonnut järjestöjen näkemyksiä osallisuudesta maakunnassa kirjattavaksi maakunnan osallisuusohjelmaan. Osallisuusohjelmassa kuvataan tavat, joilla tuleva maakunta osallistaa asukkaita ja tukee asukkaiden aktiivisuutta. Voit lukea enemmän esitysten työstämisestä täällä.

Seuraavassa on tiivistelmä Kumajan Uusimaa2019-hankkeelle esittämistä kirjauksista osallisuusohjelmaan:

1. Osallisuuden periaatteet

   1. Yleisiä periaatteita ovat yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Osallisuus on ihmisoikeus, joka kuuluu kaikille: erityistä tukea tarvitsevia autetaan, esteettömyys, inklusiivisuus, syrjimättömyys. Osallisuus on yhdessä tekemistä. yksilöllisyyden ja yksilön autonomian huomioiden. Osallisuudessa kokemukset toiminnan merkityksellisyydestä ja vaikuttavuudet ovat keskeisessä roolissa.
   2. Osallisuuden toteutumiselle maakunnassa määritetään riittävän korkea minimitaso. Maakunta tiedostaa, että minimitaso ei ole maksimitaso, ja ylittää jatkuvasti vähimmäisvaatimukset osallisuuden toteutumisen suhteen.
   3. Maakunnan ja sen asukkaiden välillä on aito kumppanuus, joka perustuu avoimeen ja selkeään tiedonkulkuun ja aitoon vuoropuheluun maakunnan hallinnon ja ihmisten välillä sekä monipuolisiin ja toimiviin vaikuttamisväyliin. Myös maakunnan ja järjestöjen sekä muiden kansalaisyhteiskunnan ryhmien välillä on aito kumppanuussuhde.
   4. Mahdollisuus tehdä aloitteita ja osallistua jo suunnitteluvaiheessa edesauttavat osallisuuden aitoa toteutumista. Asioiden valmistelussa maakunta harjoittaa ns. etsivää tiedottamista, eli maakunta on aktiivisesti yhteydessä järjestöihin tai muihin tahoihin, joilla on erityisosaamista päätettävästä asiasta tai päätettävä asia koskee niiden kohderyhmää. Samalla maakunta pyrkii osallistamaan järjestöjä valmisteluun.

2. Järjestöjen roolit maakunnassa

   1. Järjestöillä on maakunnassa monia eri rooleja. Järjestöjen toiminta on monimuotoista harrastustoiminnasta ja vapaaehtoistyöstä palveluntuotantoon asti. Erilaisilla järjestöillä on oltava erilaisia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa maakunnassa.
   2. Järjestöjen asiantuntemus omasta alastaan sekä niiden kautta saatava kokemusasiantuntemus hyödynnetään maakunnassa päätöksenteossa ja palveluja suunniteltaessa.
   3. Järjestöt tavoittavat laajalti kansalaisia ja edustavat myös erilaisia marginaaliryhmiä ja ihmisiä, jotka eivät muuten saa helposti ääntään kuuluviin. Järjestöt tarjoavat toimijuutta ja osallisuutta kaikille ennaltaehkäisten syrjäytymistä.
   4. Aktiivinen kansalaisyhteiskunta maakunnassa pitää sisällään järjestöjen lisäksi muut kansalaisyhteiskunnan ryhmittymät.

3. Pysyvät rakenteet yhteistyölle maakunnassa

   1. Maakunta kehittää työryhmämallin, johon jäsenet valitaan asiantuntemuksen mukaan. Kyseessä voivat olla kohderyhmää edustavat järjestöt, joilla on koottua ja analysoitua tietoa tilanteesta, kokemusasiantuntijat ja yksittäiset henkilöt. Työryhmät ovat määräaikaisia ja projektiluontoisia ja edustuksen monipuolisuus pyritään muuttamalla kokoonpanoja tasaisesti.
   2. Yhteiskehittäminen on yksi merkittävimmistä yhteistyön muodoista maakunnan ja asukkaiden ja järjestöjen välillä. Järjestöt tavoittavat marginaalisia ryhmiä ja tunnistavat herkästi nousevia yhteiskunnallisia trendejä. Järjestöt pystyvät ketterästi ja asiantuntevasti, maakunnan tuella, kokeilemaan ja kehittämään uudenlaisia palveluja ja toimintoja muuttuviin tarpeisiin.
   3. Lakisääteisillä toimielimillä, kuten nuorisovaltuustolla, vanhus- ja vammaisneuvostoilla, on merkittävä rooli maakunnissa. Uudenmaan maakunnassa on myös erityispiirteitä, joiden huomioimiseksi maakunta voi luoda uudet vakinaiset, esimerkiksi maahanmuuttoa ja asumista käsittelevät, neuvostot.
   4. Järjestöyhteistyön ja -toiminnan tueksi maakunnalla on käytössä digitaalinen alusta. Alustalla järjestöt voivat tiedottaa toiminnastaan ja osaamisestaan ja asukkaat ja maakunta voivat tavoittaa järjestöt.
   5. Maakuntalain mukaisesti (HE 15/2017 § 24) maakunnan on otettava aloite käsittelyyn, jos sen takana on prosentti maakunnan asukkaista. Erityistä aloitteelle on, että maakunta ottaa aloitteen kannalta keskeiset järjestöt ja muut ryhmät mukaan aloitteiden käsittelyyn ja jatkovalmisteluun.
   6. Maakunta luo kanavan, jonka kautta yksittäiset asukkaat tai järjestöt voivat tehdä aloitteita, joita maakunta valmistelee harkinnanvaraisesti edelleen. Kanavasta tiedotetaan selkeästi ja se on helposti tavoitettavissa.

4. Maakunnan resurssit osallisuuteen

   1. Maakuntaan perustetaan kumppanuuksiin ja osallisuuteen keskittynyt yksikkö, joka tukee ja varmistaa osallisuuden toteutumista sekä koordinoi maakunnan ja järjestöjen yhteistyötä. Yksikössä yhteistyön toteutumisesta vastaavat osallisuuden- ja kansalaistoiminnan osaajat kuten esimerkiksi järjestö- ja hyte-koordinaattorit. Yksikön voimavara on laaja kansalaistoiminnan ja järjestökentän tuntemus.

5. Järjestöjen keskinäinen yhteistyö

   1. Järjestöjen keskinäisen yhteistyön tukemiseksi ja kehittämiseksi maakunnassa on järjestöjen yhteistyöfoorumi. Maakunta kuulee järjestöjen yhteistyöfoorumin kantoja ja hyödyntää sitä tietolähteenä järjestöjen toiminnasta.

6. Järjestöjen elinvoimaisuus

   1. Maakunta tukee järjestöjä yleis- ja kohdeavustuksin. Avustuksia jaetaan läpinäkyvien ja tasapuolisten kriteerien mukaan.
   2. Järjestöt nähdään tärkeinä kumppaneina kehityshankkeissa ja maakunta myöntää erillistä tukea tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Maakunta toimii järjestöjen kumppaneina kehityshankkeissa.
   3. Maakunta tarjoaa järjestöjen toimintaan tiloja.
   4. Maakunta varmistaa sopimuksin järjestöjen toimintaedellytykset myös yksityisten toimijoiden ja tuottajien kanssa, esimerkiksi sote-keskuksissa.

7. Osallisuuden seuranta

   1. Maakunta seuraa osallisuuden toteutumista erilaisten mittareiden avulla. Jotta osallisuuden toteutumisesta saadaan tarkempi kuva, kyse on kuitenkin pohjimmiltaan ihmisten yksilöllisistä kokemuksista, määrällisten indikaattoreiden rinnalla on oltava myös laadullisia mittareita. Maakunta varaa riittävästi resursseja osallisuuden toteutumisen arviointiin ja jatkuvaan kehittämiseen.