Kumajan ja Keski-Uudenmaan Yhdistysverkoston Kumppanuudella soteen ja kuntiin -hankkeen yhteinen Järjestökaista-kampanja teki koko kevään valmistelevaa vaalityötä. Ensisijaisesti työ on keskittynyt maakuntavaaleihin, mutta järjestöjen esiin nostamat teemat ovat monelta osin tärkeät myös eduskuntavaaleja ajatellen.

Järjestöjen toimintaedellytyksiin ja toimimaan järjestöyhteistyöhön liittyvät teemat luotiin yhdessä järjestöjen kanssa mm. pelaamalla InnoDuel-peliä, jossa sai ehdottaa teemoja ja kannattaa toisten tekemiä ehdotuksia. Järjestökaistan tavoitteena on saada Uudellemaalle aito kumppanuus julkisen sektorin ja järjestöjen välille sekä varmistaa järjestötoiminnan elinvoimaisuus. Vaaliteemoihin voi tutustua tarkemmin Järjestökaistan vaalisivulla: https://kumaja.fi/jarjestokaista/

Kumaja ja Keski-Uudenmaan sote-hanke kävivät keväällä esittelemässä järjestöjen teemoja poliittisille puolueille. Näitä vierailuja on myös tarkoitus jatkaa syksyllä. Kevään aikana kävi kuitenkin selväksi, että maakuntavaaleja ei pidetä suunnitellusti lokakuussa 2018. Tätä kirjoittaessa maakuntavaalien ajankohta on edelleen avoin, sillä lainsäädäntö puuttuu edelleen. Oletuksena on nyt, että vaalit pidettäisiin keväällä 2019, mahdollisesti toukokuussa. Mikäli näin tapahtuu, on tulossa varsinainen vaalikertymä, kun huhtikuussa pidetään eduskuntavaalit ja kesällä europarlamenttivaalit.

Maakuntavaalien aikataulu varmistuu siis vasta, kun eduskunta on hyväksynyt sote- ja maakuntauudistusta koskevat lait. Oikeuskanslerinvirasto on lausunut, että lainsäädännön valmistumisen ja ensimmäisten maakuntavaalien välissä pitäisi olla vähintään 6 kuukautta aikaa. Tällöin niin äänestäjät kuin ehdokkaatkin ehtisivät valmistautua uusiin vaaleihin. Kun vaalien päivämäärä on tiedossa, alamme järjestökaistan puitteissa suunnitella myös erilaisia vaalitapahtumia.

Syksyllä joka tapauksessa jatketaan alustavaa vaalityötä muun muassa tuottamalla laajempia materiaalipaketteja järjestöyhteistyölle tärkeistä teemoista. Samalla seuraamme, mitä sote- ja maakuntalakiehdotuksiin tehtävät muutokset tarkoittaisivat järjestöjen kannalta. Esimerkiksi esitys, jossa asiakassuunnitelma ei ole velvoittava, on järjestöjen näkökulmasta ongelmallinen.