Hyvinvointikertomus on strateginen työkalu  

Kuntien hyvinvointikertomukset ovat kuvauksia kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niiden edistämisestä. Kunnissa valmistellaan laaja hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa ja sen tavoitteita ja toimenpiteitä päivitetään vuosittain. 

Hyvinvointikertomus on kunnan johtamisen strateginen työkalu, joka ohjaa kunnan hyvinvointipolitiikkaa. Sen avulla voidaan perustella päätöksiä, priorisoida toimenpiteitä ja ohjata resurssien käyttöä. Hyvinvointikertomus on paitsi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelun, myös seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työväline. 

Nykyinen terveydenhuoltolaki velvoittaa kunnat valmistelemaan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa. Maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä esitetyssä laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä maakunnan on puolestaan valmisteltava valtuustokausittain alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma. Samoin kuin kunnissa, maakunnassa hyvinvointikertomus ja -suunnitelma ohjaavat toimenpiteitä ja resurssien käyttöä. 

Niin kuntien kuin valmisteltavien maakuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, eli hyte-työssä, järjestöillä on merkittävä rooli. Ilman järjestöjen asiantuntemusta ja kokemustietoa omalta alueeltaan, kuva hyvinvoinnin tilasta jää puutteelliseksi. Siksi onkin tärkeää, että järjestöt ovat mukana hyvinvointikertomusten kokoamisessa. 

Järjestöt kuntien hyvinvointikertomuksissa 

Syksyllä 2018 Kumaja toteutti kuntakartoituksen selvittääkseen järjestöyhteistyön käytäntöjä kaikissa Uudenmaan 26 kunnassa. Yhtenä osana kartoitusta kysyttiin, millä tavoilla kunnassa toimivat järjestöt ja yhdistykset ovat mukana tuottamassa kunnan hyvinvointikertomusta. 

Kumajan kartoituksessa kahdeksan uusmaalaista kuntaa (Askola, Hyvinkää, Lapinjärvi, Loviisa, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pukkila ja Vantaa) ilmoittivat, että ne keräävät tietoa hyvinvointikertomukseensa järjestöiltä. Lisäksi Mäntsälä aloittaa järjestötiedon keräämisen tänä vuonna ja Tuusulan seuraavan hyvinvointikertomuksen tuottamiseen halutaan osallistaa järjestöt sekä muut kansalaistoimijat. 

Muutamissa kunnissa järjestöt olivat osittain mukana hyvinvointikertomuksen valmistelussa, vaikka ne eivät suoraan osallistuneetkaan hyvinvointitiedon tuottamiseen. Helsingissä järjestöt ovat mukana monissa kaupungin hyte-työn ohjelmissa, joiden kautta ne nostavat eri hyvinvoinnin teemoista tietoa ja toimenpide-ehdotuksia. Espoossa ja Vihdissä järjestöt osallistuvat hyvinvointikertomuksen suunnitteluun, sisällöntuotantoon ja seurantaan. Vihdissä järjestöt osallistuvat lisäksi myös hyvinvointikertomuksen arviointityöhön.  

Kumajan kuntakartoituksen perusteella näyttää siis sille, että yli puolessa Uudenmaan kunnista järjestöt ja yhdistykset osallistuvat ainakin jossain määrin hyvinvointikertomuksen tuottamiseen. Lisäksi Hanko, Järvenpää ja Lohja ovat uusimassa hyvinvointikertomuksiaan, eikä niiden osalta ollut vielä kartoituksen aikaan selvää, millä tavalla järjestöt tulevat osallistumaan prosessiin. 

Järjestöyhteistyö näkyväksi 

Kumajan kuntakartoituksessa ei löytynyt yhtäkään kuntaa, joka ei tekisi minkäänlaista yhteistyötä alueen yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Oletettavasti myös kunnissa, jotka tässä kartoituksessa eivät ilmoittaneet hyödyntävänsä järjestöjen tietoja hyvinvointikertomuksessaan, saadaan arkisen järjestöyhteistyön kautta myös tietoa hyödynnettäväksi kunnan hyte-työssä.  Jotta hyvinvointikertomus voi toimia parhaalla mahdollisella tavalla strategisena hyvinvointipolitiikkaa ohjaavana työkaluna, olisi siihen hyvä kerätä myös järjestöjen tuottamaa tietoa systemaattisesti. Hyvinvointikertomuksen kautta voi myös tuoda näkyväksi niin kunnan päättäjille kuin asukkaille, mitä kaikkea hyvää järjestöyhteistyöllä saadaan kunnassa aikaan.  

Uudellamaalla maakunnan alueellista hyvinvointikertomusta on alusta asti suunniteltu yhdessä maakunnan valmistelijoiden, kuntien ja järjestöjen kesken. Kumaja, Uusimaa 2019 -hanke ja järjestöjen kehittäjäryhmä pohtivat yhdessä, millaisella prosessilla järjestöjen olisi tarkoituksenmukaisinta osallistua hyvinvointikertomuksen tuottamiseen. Kevään edetessä tätä työtä tehdään myös laajemmin uusmaalaisten järjestöjen kanssa. 

Kumajan syksyllä 2018 toteuttaman kuntakartoituksen raportti julkaistaan alkuvuodesta 2019 ja siinä käsitellään hyvinvointikertomusten lisäksi monia muita kuntien järjestöyhteistyön malleja sekä kuntien myöntämiä järjestöavustuksia. 

EDIT: tekstiä korjattu järjestöiltä tietoa hyvinvointikertomukseen keräävien kuntien osalta 12.2.2019