Lukuisat sosiaali- ja terveys (sote-) järjestöt, ja niistä etenkin vammaisjärjestöt ja sairaus- ja potilasjärjestöt antoivat syyskuun lopussa lausuntonsa sote-uudistuksesta. Kaiken kaikkiaan hallituksen esitysluonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi annettiin 804 lausuntoa. Järjestöjen lisäksi lausuntoja antoivat kunnat, kuntayhtymät ja maakuntaliitot sekä sote-alan ammattiliitot, yritykset ja muun muassa poliittiset puolueet.

Lausunnonantajat  olivat hyvin yhtä mieltä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistuksen tarpeellisuudesta. Myös uudistuksen keskeisiä tavoitteita pidettiin valtaosin hyväksyttävinä. Sote-järjestöt vaativat kuitenkin tarkennuksia järjestöjen rooliin sote-palveluiden tuottajana sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävänä (hyte-) toimijana.

Järjestöjen toiminta nivottava osaksi sote-palvelujärjestelmää

Järjestöjen ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen painottuvalla toiminnalla on suuri merkitys pyrittäessä sellaisiin sote-uudistuksen keskeisiin tavoitteisiin kuten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ja kustannusten kasvun hillintä. Siksi järjestöjen hyte-työn tulisi olla kiinteä osa sote-maakunnan eli uudelta nimeltään hyvinvointialueen palvelukokonaisuutta. Samoin järjestöjen lakisääteisiä sote-palveluita täydentävä tukitoiminta kuten esimerkiksi sopeutumisvalmennus ja vertaistuki olisi nivottava nykyistä selvemmin palveluketjuihin. Asiakkaiden tulisi myös saada palveluohjauksen yhteydessä tietoa alueensa järjestöjen tarjoamista palveluista ja muusta tuesta.

Oleellista on myös se, että sosiaali- ja terveyspalvelut todella muodostavat kokonaisuuden. Integroidut palvelut, joissa huomioidaan järjestöjen tarjoama tuki, vähentävät useasta samanaikaisesta ongelmasta kärsivän riskiä joutua palvelujärjestelmän väliinputoajaksi. Tässäkin on tärkeää, että sekä asiakkaiden kokemukset ja näkemykset että järjestöjen monipuolinen asiantuntijuus hyödynnetään jo palvelupolkujen suunnittelun alkuvaiheessa.

Hyvinvointialueille yhdenvertaiset palvelut sekä esteettömät ja saavutettavat osallisuuden ja vaikuttamisen kanavat

Sote-järjestöt toivat lausunnoissaan julki myös huolensa alueellisesta eriarvoisuudesta. Sote-järjestäjien määrän vähentämisen 21 hyvinvointialueeksi ja Helsingin kaupungiksi nähtiin yhdenmukaistavan asukkaiden saatavilla olevia hoitoja ja niiden laatua. Tämän lisäksi hoitokäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi vaadittiin nykyisen kaksikanavaisen lääkekorvausjärjestelmän uudistamista sekä lakisääteisiä kansallisia laaturekistereitä.

Yhdenvertaisuus edellyttää myös esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Ei riitä, että sote-palveluihin pääsy on esteetöntä. Koko sote-järjestelmä on luotava sellaiseksi, että palveluiden käytön lisäksi myös asukkaiden osallistuminen ja vaikuttaminen hyvinvointialueensa toiminnan kehittämiseen on esteetöntä ja saavutettavaa. Yhdenvertaisuus tulee huomioida myös hyvinvointialueiden viestinnässä ja järjestöillä olikin ehdotus säätää tästä laissa erikseen.

Hyvinvointialueille järjestöyhteistyön rakenteet ja velvoite tukea järjestöjen toimintaa

Useiden järjestöjen selkeä kanta oli, että jokaisella hyvinvointialueella tulisi olla järjestöyhteistyön rakenteet. Alueet velvoitettaisiin nimeämään järjestöyhteistyön vastuutaho ja niissä toimisi hyvinvointialueen ja järjestöjen välisen yhteistyön virallinen elin. Uusmaalaiset järjestöt ovatkin työstäneet Kumajan järjestämissä sote-järjestöjen tulevaisuusfoorumeissa järjestöyhteistyön rakennetta ajatuksena, että kaikille järjestöille avoin yhteistyöfoorumi toimisi myös järjestöjen ja Uudenmaan tulevien hyvinvointialueiden yhteistyöelimenä.

Korostaessaan järjestötoiminnan merkitystä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä  ja yhdenvertaisten sote-palvelujen tarjoamisessa sote-järjestöt muistuttivat, että järjestöjen toimintaa on kannattavaa tukea tulevaisuudessakin. Hyvinvointialueille tulisi olla yhtenäinen mahdollisuus ja velvoitekin tukea järjestöjen yleishyödyllistä toimintaa.

Lakiesitys eduskuntakäsittelyyn – järjestöjen vaikuttamistyö jatkuu

Sote-järjestöt luonnollisesti odottavat, että niiden ehdottamat korjaukset ja lisäykset lakiesitykseen huomioidaan kun esitys viimeistellään lopulliseen muotoonsa.  Aivan kaikkia järjestöjen vaatimuksia ei kuitenkaan tulla sellaisenaan kirjaamaan lakiesitykseen, joka annetaan eduskunnan käsiteltäväksi joulukuussa. Tämänkin takia sote-järjestöjen on jatkettava vaikuttamistyötään eduskuntakäsittelyn ja lakien voimaantulon sekä alkuvuodeksi 2022 kaavailtujen aluevaalien jälkeenkin. Ainakin siihen asti, että kaikilla hyvinvointialueilla on toimivat järjestöyhteistyön rakenteet ja järjestöjen avustuskäytänteet, jotka takaavat kaikille asukkaille laadukkaat sote-palvelut ja yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin ja terveyteen.

Lue lisää:

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistaminen sekä maakuntien perustaminen: Lausuntoyhteenveto

Sote-uudistuksen ministerityöryhmän linjaukset lausuntokierroksen perusteella