Kunnilla on tärkeä rooli väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jälkeenkin hyvinvoinnin ja terveyden (hyte) edistäminen olisi kunnan tehtävä. Kuntien tekemän hyte-työn nykytilaa voi tarkastella TEAviisari-verkkopalvelussa. TEAviisarin vastaajina ovat kunnat, joten tietoja voi tarkastella kunnittain, maakunnan tai koko maan tasolla. Syksyllä 2019 päivitetystä TEAviisarista voi nostaa esiin asioita, joissa alue suoriutuu koko maan keskiarvoa paremmin tai heikommin.

Osallisuus näkyy strategisella tasolla, hyte-käytäntöjä vielä haetaan

Uudenmaan vahvuuksien joukosta nousee esimerkiksi osallisuuden toteutumiseen ja järjestöyhteistyöhön liittyviä asioita. Yksi tällainen tekijä on se, että Uudellamaalla kuntalaisten osallisuuden edistämiselle on vuodelle 2019 määritelty tavoitteet ja toimenpiteet hyvällä tasolla (84/100 pistettä). Määrittely voi tapahtua osana laajempaa kokonaisuutta tai erillisessä osallisuusohjelmassa. Samoin hyvällä tasolla (90/100 pistettä) ovat kuntalaisten mahdollisuudet vaikuttaa tietoverkon kautta kunnan päätösten valmisteluun.

Parannettavaakin toki löytyy. Uudellamaalla kunnissa on esimerkiksi hyvällä tasolla (95/100 pistettä) nimetty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntija, suunnittelija tai vastaava koordinaattori. Tällaisen koordinaattorin tehtävänkuvasta on kuitenkin tehty kirjallinen päätös vain vaihtelevalla tasolla (62/100 pistettä), harvemmin kuin yleensä koko Suomessa (72/100 pistettä).

Järjestöyhteistyö on toimialoilla hyvissä kantimissa, kokonaiskoordinaatiossa kehitettävää

Järjestöyhteistyössä esimerkiksi järjestöille myönnettävät yleisavustukset (10,8–18,0 €/asukas) ovat maan keskiarvoa (7,5–10,7 €/asukas) paremmalla tasolla. Suurella osalla kunnista ei  ollut TEAviisarin kysymyksiin vastatessaan valmiiksi koottuna tietoa järjestöille myönnetyistä avustuksista. Tilanne oli samanlainen, kun Kumaja vuonna 2018 keräsi tietoa Uudenmaan kunnista Kuntakartoitukseensa. Niin Kuntakartoituksen kuin TEAviisarin osalta tietoihin järjestöjen avustuksista kannattaakin suhtautua suuntaa-antavina. Onkin erittäin positiivista, että TEAviisariin aletaan säännöllisesti kerätä tietoa järjestöavustuksista, jolloin tiedonkeruusta tulee systemaattista.

Uudenmaan alueella kunnissa on vaihtelevasti (72/100 pistettä) nimetty henkilö, jonka työnkuvaan sisältyy kokonaisvaltainen järjestöyhteistyön koordinointi. Järjestöyhteistyön koordinaattoreita löytyi kuitenkin koko maan keskiarvoa (58/100 pistettä) enemmän.

Vastaajat kunnissa ovat sitä mieltä, että perusterveydenhuollossa Uudenmaan alueella tehdään yhteistyötä järjestöjen kanssa hyvällä tasolla (95/100 pistettä). Samoin kokemusasiantuntijoiden osallistuminen palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen toteutuu vastaajien mielestä Uudellamaalla hyvin (94/100 pistettä). TEAviisarin liikunta-osiossa tehdään katsaus julkisen sektorin ja liikuntaseurojen yhteistyöhön. Uudellamaalla liikuntatoimen ja yhdistysten yhteiskokoukset toteutuivat hyvin (97/100 pistettä). Tästä saa positiivista mallia myös muiden toimialojen järjestö- ja yhdistysyhteistyöhön.

Kulttuuri-osion tuloksissa puolestaan myönteistä oli, että tilojen käyttövuorojen virallisesti hyväksytyt jakoperusteet toetutuvat Uudellamaalla hyvin (88/100 pistettä). Erikseen on vielä arvioitu, että kunnan kirjaston tiloja tarjotaan maksutta asukkailla ja yhdistyksille hyvällä tasolla (98/100 pistettä). Tilojen tarjoaminen on merkittävä osa järjestötoiminnan tukemista.