Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta puoltaa 21 hyvinvointialueiden perustamista. Tiistaina 15. kesäkuuta antamassaan mietinnössä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta valiokunta toteaa, että ehdotetulle uudistukselle on kiistatta painava tarve. Nykyinen pirstaleinen sote-palvelurakenne ei pysty enää vastaamaan väestön palvelutarpeeseen yhdenvertaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti. Sote-uudistuksen tavoitteista valiokunta korostaakin yhdenvertaisuuden edistämisestä siten, että koko maassa jokainen saisi riittävät ja yksilöllisiä tarpeitaan vastaavat sote-palvelut matalalla kynnyksellä.

Palvelujärjestelmän rakenteellinen integraatio

Uudessa, integroituneessa palvelurakenteessa kaikki hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut kootaan yhden päätöksenteon, johtamisen ja budjetoinnin alle. Tämä rakenteellinen integraatio mahdollistaa nykyjärjestelmää paremmin palvelujen toiminnallisen uudistamisen sekä peruspalvelujen vahvistamisen, kun vastuu kokonaisuudesta on yhdellä toimijalla.

Vaikka Uudellemaalle ei sen erillisratkaisun mukaisesti tule samalla tavoin integroitua palvelurakennetta, myös täällä sote-palveluiden järjestämisestä tulevat vastaamaan nykyistä kantokykyisemmät toimijat eli Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Vantaa-Keravan ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki sekä erikoissairaanhoidon järjestämisvastuussa oleva HUS-yhtymä.

Hyvinvointialueella on oltava riittävästi omaa sote-palvelutuotantoa

Hyvinvointialueiden rahoitusmalli perustuu suurelta osin valtion rahoitukseen sekä osin asiakas- ja käyttömaksuihin. Hyvinvointialueilla on mahdollisuus hankkia laajasti palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta eikä niiden omalle palvelutuotannolle aseteta tiettyjä osuuksia tuotannosta. Valiokunta kuitenkin tähdentää, että hyvinvointialueella on oltava riittävästi omaa palvelutuotantoa niin sosiaalihuollossa kuin terveydenhuollon perustasolla ja erikoissairaanhoidossa.

Valiokunta ehdottaa täsmennyksiä virkalääkärivaatimukseen, sopimusten sääntelyyn ja korvaussääntelyyn

Mietintöä tehdessään sosiaali- ja terveysvaliokunta sai lausunnot seitsemältä lausuntovaliokunnalta ja kuuli 244 asiantuntijatahoa. Niiden perusteella valiokunta teki muutamia muutoksia hallituksen esitykseen sote-uudistuksesta. Valiokunta esittää muutosehdotuksessaan joustoa hyvinvointialueiden virkalääkärivaatimukseen. Hyvinvointialueelle siirtyvien yksityisen palveluntuottajan kanssa tehtyjen sopimusten mitättömyydestä ja irtisanomisesta valiokunta ehdottaa niitä koskevan sääntelyn täsmentämistä. Samoin kuntien omaisuusjärjestelyjä koskeva korvaussääntely vaatii täsmennystä, jotta se turvaisi kuntien taloudellisen itsehallinnon.

Sote-uudistuksen tiukka aikataulu

Hallituksen sote-uudistusta koskevaan esitykseen liittyvien lakien on tarkoitus tulla voimaan porrastetusti heinäkuusta 2021 alkaen tammikuuhun 2023 mennessä.  Siten uudistus tulisi voimaan hyvinvointialueiden aluevaltuustojen aloittaessa toimintansa vuoden 2023 alussa.

Vaikka Uudellamaalla on tehty jo paljon sote-uudistusta valmistelevaa työtä, ainakin pääkaupunkiseudun sote-johtajat pitävät uudistuksen ja hyvinvointialueiden perustamisen aikataulua tiukkana. Espoon perusturvajohtaja Sanna Svahnin mielestä Länsi-Uudellamaalla ei ole mahdollisuutta ottaa vastaan sote-palveluiden järjestämisvastuuta  vuoden 2023 alussa. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen muodostaminen kymmenestä kunnasta aikataulun mukaisesti vaatisi esimerkiksi hankintalain lievennyksiä.

Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytöä mietityttää se, miten kuntiin sote-uudistuksen toteutuessa jäljelle jäävä verorahoitus riittää isojen kaupunkien muihin palveluihin. Kaupungit tulevat olemaan hyvin riippuvaisia valtionosuuksista.

Helsingissä sote-uudistuksen tuomat muutokset ovat pienempiä kuin muissa kunnissa. Siellä tehtävät muutokset koskevat ennen kaikkea talouden eriyttämistä; Helsingin on eriytettävä sote-palvelujen järjestämisen talous kaupungin muusta taloudesta. Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa painottaakin, että koko uudistuksessa on tärkeä seurata sote-palveluiden todellisia kustannuksia.

Sote-uudistus menee eduskunnan ensimmäiseen käsittelyyn jo keskiviikkona 16. kesäkuuta.

Lue lisää:

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 16/2021

Eduskunnan tiedote 15.6.2021