Järjestökaista

Järjestökaista vie järjestöille merkittäviä teemoja vuoden 2021 kuntavaaleihin  ja vuoden 2022 aluevaaleihin.

Mikäli sote-uudistus etenee aikataulun mukaisesti, niin suunniteltuihin hyvinvointialueisiin valitaan valtuustot 2022 aluevaaleissa. Poikkeuksen muodostaa Helsingin kaupunki, joka tulee toimimaan hyvinvointialueiden tapaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjänä. Helsingissä ei siis järjestetä erillisiä aluevaaleja, vaan kuntavaaleissa valittu valtuusto tulee käyttämään valtaa myös sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Tavoitteenamme ovat elinvoimaiset järjestöt julkisen sektorin merkittävinä kumppaneina.

Järjestökaista on kansalaisyhteiskunnan väylä vaikuttamiseen.

 

 

 

 

Yleiset vaalitavoitteet

 

 

Järjestöt luovat osallisuutta

  • Järjestöt luovat yhteisöjä ja vähentävät yksinäisyyttä yhdistämällä ihmisiä toisiinsa sekä alueeseen, jolla toimitaan. Järjestökenttä on moninainen suurista toimijoista pieniin paikallisiin yhdistyksiin.
  • Järjestöt etsivät toimintansa piiriin myös heikommassa asemassa olevia ja heitä, jotka eivät aktiivisesti vaikuta asioihin perinteisiä reittejä pitkin. Järjestöt tarjoavat kaikille mahdollisuuden toimijuuteen. Varmistetaan kaikkien osallisuus monipuolisella järjestötoiminnalla.
  • Tunnistetaan ja tunnustetaan järjestöjen rooli ja merkitys yhteiskunnassa.

Turvataan järjestöjen toimintaedellytykset

  • Järjestöjen toimintaedellytykset sekä toiminnan jatkuvuus ja moninaisuus varmistetaan riittävällä kansallisella ja alueellisella rahoituksella.
  • Avustusjärjestelmä on uudistettava laaja-alaisena yhteistyönä avustusta myöntävien viranomaisten, järjestöjen ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Uudistuksen lähtökohtia ovat järjestöjen autonomian kunnioittaminen, byrokratian vähentäminen sekä avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen.
  • Varmistetaan lainsäädännöllä, että sosiaali- ja terveydenhuollon malli kannustaa järjestöyhteistyöhön ja turvaa järjestöavustukset. Muutosvaiheessa järjestöavustuksiin ei saa tulla katkoksia.
  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien ja järjestöjen yhteinen tavoite. Kannustetaan kuntia toimimaan järjestöjen kanssa osoittamalla valtionosuuksia järjestöyhteistyöhön.

Järjestöt julkisen sektorin kumppaniksi

  • Järjestöt tarjoavat korvaamatonta kokemusasiantuntemusta sekä vertais- ja vapaaehtoistoimintana toimintoja, joita on vaikeaa tai mahdotonta tuottaa julkisella tai yksityisellä sektorilla.
  • Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat alansa asiantuntijoita ja innovatiivisia kehittäjiä, jotka täydentävät palveluketjua ja luovat täysin uusia auttamis- ja tukimuotoja.
  • Järjestöjen toiminta kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja ennaltaehkäisevällä toiminnalla ja tukee paluuta arkeen hoidon jälkeen. Julkisen sektorin on tehtävä järjestöyhteistyötä ja panostettava ennaltaehkäisyyn.
  • Järjestöillä on arvokasta asiantuntemusta päätösten vaikutusten ennakkoarviointiin ja ne havaitsevat heikkoja signaaleja hyvinvoinnin muutoksista. Otetaan uudistuksia valmisteltaessa kansalaisjärjestöt mukaan valmistelutyöhön.

Aluevaalit

 

Uudenmaan sosiaali- ja terveysjärjestöt kokosivat yhteiset vaalitavoitteet jo maakunta- ja sote-uudistukseen liittyviä maakuntavaaleja varten. Maakuntavaaleja ei tullut, mutta järjestöjen teemat pätevät myös kunta- ja aluevaaleissa, kun sote-palvelujen uudistamista jatketaan.

 

Järjestöt ovat uudenmaan voimavara

  • Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat alansa asiantuntijoita ja innovatiivisia kehittäjiä.
  • Järjestöt tarjoavat korvaamatonta kokemusasiantuntemusta ja vertaistukea.
  • Järjestöillä on paljon tietoa alueensa hyvinvoinnista. Ne ovat arjen asiantuntijoita ja havaitsevat heikkoja signaaleja hyvinvoinnin muutoksista.
  • Järjestöjen toiminta kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja ennaltaehkäisevällä toiminnalla ja tukemalla paluuta arkeen hoidon jälkeen.

Järjestöt kumppaneina – yhdessä tekemisen kulttuuri Uudellemaalle

  • Varmistetaan palvelujen vaikuttavuus ottamalla järjestöt mukaan yhdenvertaisina kumppaneina suunnittelemaan ja kehittämään julkisia palveluja. Lisätään järjestöjen tarjoama toiminta mukaan ihmisen hoito- ja palvelupolulle.
  • Uudenmaan hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki tukevat omalta osaltaan alueellisen järjestöjen yhteistyörakenteen rakentamista ja toimintaa. Yhteistyörakenne helpottaa hyvinvointialueen ja järjestöjen vuoropuhelua ja kumppanuutta.
  • Kullakin Uudenmaan hyvinvointialueella ja Helsingin kaupungissa työskentelee yhteisökoordinaattori, joka koordinoi osallisuuden, yhteiskehittämisen ja järjestöyhteistyön toteutumista.

 

Elinvoimaiset järjestöt luovat osallisuutta Uudellemaalle

  • Järjestössä toimiminen yhdistää ihmisiä toisiinsa sekä alueeseen, jolla toimitaan. Järjestöjä toimii niin suurimmissa kaupungeissa kuin pienillä maaseutumaisilla paikkakunnilla. Tuetaan paikallisia järjestöjä avustuksilla ja tarjoamalla tiloja niiden toimintaan.
  • Järjestöt kanavoivat erilaisten ihmisten ja alueiden näkökulmia yhteen koko hyvinvointialueen iloksi ja hyödyksi. Järjestökenttä on moninainen suurista järjestöistä pieniin paikallisiin toimijoihin. Varmistetaan toiminnan jatkuvuus ja moninaisuus riittävällä rahoituksella.
  • Järjestöt luovat yhteisöjä ja vähentävät yksinäisyyttä.
  • Järjestöt etsivät toimintansa piiriin myös heitä, jotka eivät ole aktiivisia vaikuttamaan asioihin perinteisiä reittejä pitkin sekä heikommassa asemassa olevia. Järjestöt tarjoavat kaikille mahdollisuuden toimijuuteen. Varmistetaan kaikkien osallisuus tukemalla järjestöjä.

Kirjoita hakusi ja paina Enter.