Sote-uudistuksessa asiakassuunnitelman piti olla avain sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatioon, eli käytännössä yhtenäisiin palveluketjuihin. Asiakassuunnitelmassa oli tarkoitus määritellä, mihin palveluihin asiakkaalla on oikeus ja toisaalta palveluntarjoajalla velvollisuus ne asiakkaalle tuottaa. Myös järjestöt pitivät asiakassuunnitelmaa merkittävänä osana sote-palveluja. Nyt asiakassuunnitelma uhkaa jäädä torsoksi.

Hallitus muutti sote-esitystään asiakassuunnitelman osalta perustuslakivaliokunnan 1.6. antaman lausunnon perusteella. Perustuslakivaliokunnan mukaan asiakassuunnitelman osalta hallituksen esityksessä ei oltu määritelty tarpeeksi selkeästi, missä määrin suunnitelma on oikeudellisessa mielessä velvoittava ja asiakkaalla on oikeus hakea siihen muutosta. Hallitus tiedotti 18.6. muuttavansa esitystä siten, että asiakassuunnitelmasta ei tule sitova. Toisin sanoen asiakassuunnitelmasta tulee suuntaa antava tai suositus.

Toimiva asiakassuunnitelma olisi asiakkaan etu

Huhtikuussa 100 sote-järjestöjen edustajaa kokoontui Messukeskukseen pohtimaan valmisteilla olevan Uudenmaan maakunnan palvelustrategiaa. Yhtenä osa-alueena olivat yhtenäiset palveluketjut, jossa yhdeltä luukulta saatavat palvelut ja palvelussuunnitelman toimivuus nostettiin keskeiseen rooliin. Järjestöt toivoivat, että suunnitelma laaditaan yhdessä hoitohenkilökunnan ja asiakkaan kanssa, siinä määritellään palveluiden tarve, se on tarpeen mukaan joustava, ja sen avulla tieto liikkuu palveluntuottajalta toiselle, eikä samoja asioita tarvitse kerrata ja kirjata aina erikseen. Järjestöt toivoivat myös, että jokaisella on oma vastuuhenkilö tai -taho, joka on koko ajan tietoinen asiakkaan ja asiakassuunnitelman tilasta. Järjestöt painottivat erityisesti asiakassuunnitelman tärkeyttä paljon palveluita tarvitseville.

Järjestöjen näkemysten mukaan asiakassuunnitelma on merkittävä erityisesti kahdesta syystä. Ensinnäkin yhtenäisten palvelukokonaisuuksien luominen on haastavaa tilanteessa, jossa monet eri toimijat tuottavat palveluita. Jotta asiakas osataan ohjata tarvittavan palvelun piiriin, on tunnettava monipuolinen palvelukenttä ja tiedon eri palveluista on oltava helposti saatavilla. Velvoittava asiakassuunnitelma olisi parantanut tiedonkulkua eri palveluntuottajien välillä ja kannustanut sote-keskuksia hoitamaan palveluohjauksen parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä edistäisi järjestöjen palveluiden ja toimintojen tunnistamista ja tunnustamista osana palvelukenttää. Toinen, vielä tärkeämpi, asia on, että asiakassuunnitelma olisi taannut tai ainakin edistänyt sitä, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut.

Useiden järjestöjen toiminta ja asiantuntemus keskittyy juuri monia tai erityisiä palveluita tarvitseviin, joten järjestöjä on syytä kuulla kysymyksessä. Uskallan melkein uusmaalaisen sote-järjestökentän nimissä toivoa, että hallitus tarkentaa korjauksiaan ainakin asiakassuunnitelman osalta tai kehittää pikaisesti korvaavan toimenpiteen, jonka avulla palveluketjujen yhtenäisyys varmistetaan.

Elisa Lipponen

Kumajan aluekoordinaattori Itä-Uudellamaalla

elisa.lipponen@kumaja.fi