Kumaja kylässä: Yeesi ry
Kumaja vieraili mielenterveystoimintaa nuorille toteuttavan Nuorten mielenterveysseura – Yeesi ry:n toimistolla aurinkoisessa Itä-Pasilassa. Haastateltavina olivat hankepäällikkö Ville Särkelä ja jaksamiskoordinaattori Oona Hänninen, jotka ovat juuri aloittaneet työn uudessa Jaksaa, jaksaa? -hankkeessa. Kuvassa on koko Yeesin toimiston porukka harvinaisessa yhteiskuvassa.
Järjestön toiminta pähkinänkuoressa
Yeesin kantava ajatus on, että kaikki toiminta on nuorilta lähtöisin ja toteutetaan nuorilta nuorille –periaatetta noudattaen. Lähtökohtana on, että kaikilla on mielenterveys, josta voi pitää huolta. Toiminnassa korostuu ennaltaehkäisy ja voimavaroja korostava näkökulma.
Vuonna 2011 perustettu järjestö menee sinne, missä nuoret jo ovat ja elämän asiat oikeasti tapahtuvat. Käytännössä tämä tarkoittaa monipuolista työtä verkossa, somessa ja oppilaitoksissa.
Mikä on tärkeintä järjestöjen välisessä yhteistyössä?
Yhteistyössä on tärkeintä tulla tutuksi. Sitä kautta ymmärretään toisten tekemiä sisältöjä, päästään hyödyntämään osaamista järjestöjen välille ja sitä kautta lisäämään vaikuttavuutta. Matala kynnys, monipuoliset verkostot ja luova yhteistyö ovat tärkeitä järjestöjen välisessä yhteistyössä.
Yeesiläiset kuulevat mielellään muiden toiminnasta ja jakavat omaa osaamistaan. Muita järjestöjä on sparrattu esimerkiksi nuorten tavoittamiseen liittyvissä kysymyksissä. Yhteistyötä tehdään reippaasti sektorirajojen yli. Oppilaitosten ja opiskelijajärjestöjen lisäksi yhteistyökumppaneista voi nostaa nuorten toimintakeskus Hapen, jonka toimintaan Yeesi toi aiemmassa hankkeessaan mielenterveysnäkökulmaa.
Terveiset seuraavan sote-uudistuksen valmisteluun
Terapiatakuu on toteutettava! Matalan kynnyksen palveluiden on oltava saatavilla nuorille. Nyt palveluita on olemassa, mutta avun saamista voi joutua odottamaan vuodenkin. Sosioekonominen asema ei saisi vaikuttaa palveluiden saatavuuteen. Selvitään pienemmillä resursseilla, kun panostetaan aikaiseen puuttumiseen ja matalan kynnyksen keskusteluapuun.
Mielenterveystaitoja olisi syytä vahvistaa jo varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta lähtien. Uupumiseen on pitää pystyä puuttumaan jo opintojen aikana ennen siirtymistä työelämään. Järjestelmän pitäisi oppia tunnistamaan uupumus, jotta uupuneen ei tarvitse hakea muuta diagnoosia.