Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen eli sote-uudistuksen valmistelu käynnistetään uudestaan. Pääministeri Antti Rinteen uudessa hallitusohjelmassa uudistuksen perustana on edelleen se, että sote-palvelut järjestää kuntaa suurempi itsehallinnollinen alue, eli maakunta. Itsehallinnollisia maakuntia on tulossa edelleen 18, mutta hallitusohjelmaan on jätetty mahdollisuus ottaa huomioon alueellisia erityispiirteitä. Tämä tarkoittaa sitä, että hallitus selvittää tämän vuoden loppuun mennessä Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen mahdollista erillisratkaisua sote-palveluiden järjestämisessä.

Uudellamaalla sote-uudistuksen valmistelun uudelleenorganisointi tulee viemään aikaa. Uusmaalaisilla järjestöillä ei ole heti yhtä selkeää kumppania, jonka kanssa käydä vuoropuhelua järjestöjen merkityksestä ja rooleista uudessa, perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan painottuvassa sote-järjestelmässä. Hallitusohjelman mukaisesti vaiheittain tehtävän uudistuksen valmistelussa huomioidaan edellisillä vaalikausilla tehty valmistelutyö. Näin sote-järjestöjen jo antama panos niin sote-palveluihin ja alueelliseen terveyttä ja hyvinvointia edistävään (hyte-) työhön kuin järjestöjen osallisuuteen liittyvissä kysymyksissä on hyödynnettävissä jo uudistuksen alkuvaiheessa.  Tehdyn valmistelutyön hyödyntämisen ja alusta asti monimuotoisen yhteistyön tärkeyttä painottaa myös edellisen, Sipilän hallituksen maakunta- ja sote-valmistelusta tehty loppuraportti.

Toinen hallituksen käynnistämä suuri uudistus on sotu-uudistus eli sosiaaliturvan uudistaminen. Senkin onnistunut toteuttaminen edellyttää, että sote-järjestöjen asiantuntimusta hyödynnetään uudistuksen jokaisessa vaiheessa. Vaikka hallitusohjelmaan ei ole suoraan kirjattu, että järjestöt olisivat mukana valmistelutyössä, siinä on useassa kohtaa huomioitu järjestöjen rooli sote- ja sotu-uudistuksiin sekä kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa.  Sote-järjestöjen toiminta on mukana useissa keinoissa, joilla on tarkoitus esimerkiksi lisätä lapsi- ja perheystävällisyyttä, puolittaa asunnottomuus, nostaa työllisyyttä ja luoda mielenterveysstrategia. Hallituksen lupaus vahvistaa sote-järjestöjen toiminnan edellytyksiä ja tukea järjestölähtöisen työn uudistamista ja monimuotoisuutta on jo itsessään keino edistää kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä.

Hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita on myös kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen ja eriarvoisuuden torjuminen osallisuudella. Järjestöjen toiminta on merkittävää muun muassa nuorten osallisuuden kasvattamisessa. Siksi on ilahduttavaa, että hallitusohjelmassa on kiinnitetty huomiota esimerkiksi järjestöjen ja koulujen yhteistyön edistämiseen. Myös vapaaehtoistyössä tehdyn työpanoksen tunnustaminen sekä järjestöjen toiminnan autonomian turvaaminen edistää kansalaistoimintaa ja osallisuutta.

Vaikka järjestöt ja niiden toiminta tunnistetaan merkittäväksi tekijäksi “osallistavan ja osaavan Suomen” rakentamisessa, hallitusohjelmasta löytyy lupaus ainoastaan seurata järjestöjen avustusten ja rahoituksen riittävyyttä. Järjestöille jaettavien avustusten käytäntöjä eri hallinnonaloilla kuitenkin selvitetään ja uudistetaan. Tavoitteena on järjestöjen yhdenmukainen kohtelu sekä avoimuus ja läpinäkyvyys.

Se, miten järjestöjen avustusten yhdenmukaistaminen ja järjestöjen osallistaminen sote- ja sotu-uudistusten valmisteluun toteutuu, jää puolestaan järjestöjen seurattavaksi. Sote-järjestöt eivät halu olla vain seuraamassa, vaan ne haluat olla aktiivisia vaikuttajia.

Kumaja tukee sote-järjestöjen vaikuttamistyötä edistämällä uusmaalaisten järjestöjen yhteistyötä muuttuvassa toimintaympäristössä.  Kumajan yhteistyötilasuudet järjestöille jatkuvatkin heti hallituksen, järjestöjen ja Kumajan kesälomien jälkeen elokuussa.

Rinteen hallituksen hallitusohjelma “Osallistava ja ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta”