Kumaja kylässä: Suomen Caritas ry
Kumaja kävi kylässä tutustumassa Suomen Caritas ry:n monipuoliseen toimintaan, joka todistaa että yhteistyöllä verkostoitumalla pienikin toimija saa paljon aikaan!
Kuvassa vasemmalta Suomen Caritaksen pääsihteeri Larissa Franz-Koivisto, toimiston henkilökunnasta Sara Simonsen, Laura Järvilehto ja Adriana Saarialho sekä hallituksen jäsenet isä Ryszard Mis, Steven Arnold ja Elie El-Khouri sekä viimeisenä oikealla hallituksen puheenjohtaja emerituspiispa Teemu Sippo.
Järjestö ja toiminta pähkinänkuoressa
Suomen Caritas on katolinen avustusjärjestö ja osa maailmanlaajuista Caritas-verkostoa. Caritas tekee työtä kaikkien haavoittuvimpien ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten ja ryhmien kanssa Suomessa ja maailmalla. Suomessa Caritas on toiminut 60 vuotta, eli vuosi 2020 on yhdistykselle juhlavuosi.
Suomen Caritas ry:n toiminta Suomessa on neuvontatyötä, sosiaalityötä, globaalikasvatusta ja muuta vaikuttamistyötä. Maailmalla Suomen Caritas ry tekee kehitysyhteistyötä.
Kotimaan työtä tehdään pääsääntöisesti maahanmuuttajien kanssa. Neuvonta- ja ohjaus ruohonjuuritasolla ovat työn ydintä. Olemme STEAn tuella kehittäneet Ystävyyden kahvila -konseptia. Maahanmuuttajien keskuudessa on paljon yksinäisyyttä. Tarjoamme paikan ja yhteisön, johon voi kuulua ja johon voi tulla omana itsenään. Ystävyyden kahviloissa on myös mukana sosiaalityöntekijä auttamassa ja neuvomassa.
Globaalikasvatushankkeita on tällä hetkellä meneillään kaksi: nuorille sosiaalisen mediaan keskittyvä Ole muutos! -hanke kestävän kehityksen teemoista sekä yritysten yhteiskuntavastuuseen keskittyvä Kymppi-hanke.
Suomen Caritas ry:n toiminnan juuret ovat maahanmuuttajien neuvonnassa esimerkiksi viranomaisten kanssa toimimisessa. Vapaaehtoisilla on todella merkittävä rooli toiminnassamme ja tarjoamme paljon erilaisia vapaaehtoistehtäviä. Nuorten ryhmämme, Young Caritas, esimerkiksi vierailee vanhusten luona ja jakaa hävikkiruokaa. Hävikkiruoan jakelu on laajentumassa entisestään. Osa ruoasta viedään suoraan koteihin ja samalla jäädään juttelemaan. Toinen puoli jakelua tapahtuu yhteisöllisesti Pyhän Henrikin kirkolla, jossa voi myös samalla juoda kahvit ja keskustella. Jouluisin järjestämme keräyksen ruokalahjakortteihin ja lisäksi esimerkiksi tuemme lapsia leirimaksuissa.
Toimimme omissa tiloissamme Helsingin Meilahdessa ja lisäksi järjestämme paljon erilaisia retkiä. Kohderyhmäläiset ovat mistä vain päin maailmaa. Ystävyyden kahvilassa kuulee jopa 4-5 kieltä yhtä aikaa ja silti keskustelu toimii. Se on mahtavaa!
Mikä on tärkein asia järjestöjen välisessä yhteistyössä?
Pienelle järjestölle yhdessä tekeminen on todella tärkeää. Olemme mukana monissa verkostoissa ja teemme erilaisten teemoja parissa yhteistyötä eri järjestöjen kanssa. Esimerkiksi Sininauhaliitto, Fingo, EAPN-verkosto ja Suomen Ekumeeninen Neuvosto ovat meille tärkeitä yhteistyöverkostoja.
Järjestöjen lisäksi teemme yhteistyötä myös muiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi meneillään olevaa EU-rahoitteista nuorten vanhempien työllistymistä tukevaa Duuni-hanketta teemme yhdessä korkeakoulujen ja toisten järjestöjen kanssa. Yhteistyön tekeminen on entisestään lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana hyvin paljon. Esimerkiksi kuntien työntekijät, jotka toimivat maahanmuuttajien kanssa, ovat löytäneet meidät ja ohjaavat asiakkaitaan meidän toimintaamme. Taustaltaan katolisena järjestönä teemme tiivistä yhteistyötä pappien ja kirkkojen kanssa.
Suomen Caritas ry on täällä Suomessa pieni yhdistys, mutta olemme osa kansainvälistä Caritas-yhdistysten verkostoa. Esimerkiksi vaikuttamistyössä teemme syvällistä ja vastavuoroista yhteistyötä eurooppalaisten Caritas-järjestöjen yhteisjärjestön Caritas Europan kanssa. Caritas Europan kautta saamme myös paljon koulutusta ja muuta taustatukea. Kehitysyhteistyöprojektit puolestaan eivät onnistuisi ilman kohdemaan paikallisen yhdistyksen mukanaoloa.
Arvokasta yhteistyössä on se, että oppii toisten kokemuksista. Kun tekee yhdessä, saa isompia asioita aikaiseksi kuin yksin tekemällä. Yhteisesti haetulla hankerahoituksella ja yhteishankkeilla on suuri merkitys toiminnallemme. Oma työyhteisömme on aika pieni, joten on mukavaa, kun yhteishankkeilla voi hiukan laajentaa työyhteisöä.
Terveisenne sote-valmisteluun?
Kolmas sektori on tärkeä muistaa päätöksiä tehdessä ja ottaa kolmannen sektorin mukaan päätöksentekoon. Viranomaiset voivat tehdä paljon, mutta on myös paljon sellaista mitä viranomaiset eivät voi tehdä ja se on juuri järjestöjen toiminnan paikka. Järjestöt voisivat olla mukana myös esimerkiksi testaamassa erilaisia ajatuksia ja ratkaisuja.
