Kumaja Kylässä: Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry
Kumaja otti yhteyden Keski-Uudenmaan Yhdistysverkostoon ja haastatteli toiminnanjohtaja Saana Sandholmia puhelimitse. Kuva on otettu Järjestötreffeiltä ja kuvassa on järjestöassistentti Paula Heiskanen, yhteisökoordinaattori Mia Meckelborg, järjestöassistentti Tanja Tuomi sekä toiminnanjohtaja Saana Sandholm.
TOIMINTANNE PÄHKINÄNKUORESSA?
Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto on alueella toimivien yhdistysten sateenvarjo ja jäseninä on tällä hetkellä 55 yhdistystä. Toiminta-alue käsittää Keusote-kuntayhtymän kuusi kuntaa Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisen ja Tuusulan sekä Keravan, joka ei ole osa Keusotea.
Näkyvin osa työstä ovat Järjestötreffit ja koulutukset. Järjestötreffejä järjestetään jokaisessa kunnassa 2 kertaa vuodessa ja teema määräytyy edellisen kerran tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Järjestöjen lisäksi paikalla on aina kunnan, kaupungin tai sotekuntayhtymän edustaja tai edustajia paikalla. Järjestötreffien osallistujilla on mahdollisuus tutustua toisiinsa, oppia toisiltaan ja lisätä yhteistyötä. Järjestötreffien seuraaja, Kumppanuusiltamalli on kirjoitettu auki toimintamalliksi, johon voi tutustua Innokylässä. Kumppanuusilta kokoaa yhteen saman sektorin toimijat yli kuntarajojen.
Toistuvana koulutuksena järjestetään Vapaaehtoistoiminnan peruskoulutuksia, joita ensi vuonna järjestetään neljässä kunnassa. Koulutukset järjestetään aina monen toimijan yhteistyönä, yleensä n. 15 tahoa on mukana koulutuksessa. Runko on kaikissa koulutuksissa samanlainen, neljä yhteistä iltaa, joissa käsitellään vapaaehtoistoimintaa yleisesti sekä koulutuskohtaisia moduleja, joissa toimijat kertovat tarjoamastaan vapaaehtoistoiminnasta; esimerkiksi ikäihmisten kanssa tehtävästä työstä ja miten toimintaan konkreettisesti pääsee mukaan. Monenlaisia muitakin koulutuksia järjestetään tarvelähtöisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi viestinnän koulutuskokonaisuus, joita järjestetään Hyvinkään Yhdistysten kanssa yhteistyössä.
Erittäin merkittävä osa työstä on kuitenkin sellaista mikä ei näy yhtä selvästi. Se on verkostojen luomista ja rakentamista, erilaisten tahojen yhteen tuomista ja vaikuttamistyötä yhteistyön edistämiseksi. Alueella on vireää yhdistyselämää ja kuntayhtymä Keusote suhtautuu yhdistyksiin todella myönteisesti. Aktiivisella kuntalaisella on monia väyliä olla läsnä, osallistua ja vaikuttaa suoraan tai järjestöjen kautta.
Tällaisia väyliä oli esimerkiksi keväällä järjestetty Hyvinvointia meille kaikille -tapahtuma, jossa käsiteltiin Keusoten dynaamista hyvinvointisuunnitelmaa ja etsittiin konkreettisia toimenpiteitä. Saana Sandholm on lisäksi ehdolla Keski-Uudenmaan Tulevaisuuden sote-keskus hankkeen ohjausryhmään.
MIKÄ ON TÄRKEINTÄ JÄRJESTÖJEN VÄLISESSÄ YHTEISTYÖSSÄ?
Paikkoja keskustelulle ja yhteiselle työlle pitää etsiä ja niille pitää antaa aikaa ja tilaa. Toisten tavoitteita ei kannata olettaa, vaan tarjota tila keskustella ja kuunnella. Kun aletaan löytää yhteistä kieltä ja ymmärtää toinen toisia löytyy yhteistä tekemistä ja win-win tilanteita, joissa kummallakin osapuolella on vain voitettavaa.
MINKÄLAISIA TERVEISIÄ HALUATTE LÄHETTÄÄ SOTE-VALMISTELUUN?
Järjestökentän laajuuden hahmottamiseen tulee ja kannattaa käyttää aikaa. Järjestökentälle mahtuu niin monenlaisia toimijoita ja monenlaisia ääniä, näkökulmia ja asiantuntijuutta. Ymmärtämällä kentän laajuuden ja sitten pyrkimällä huomioimaan järjestökenttä kattavasti voidaan valmistelu toteuttaa mahdollisimman laaja-alaisesti ja monipuolisesti.