Kumaja ehti onnekseen käydä Monaliiku ry:ssä sen uusissa tyylikkäissä tiloissa juuri ennen kuin kaikenlaista vierailua alettiin välttää korona-viruksen takia. Monika-Naiset haastoi Monaliikun mukaan Kumajan juttusarjaan.  Paikkoja meille näytti ja toiminnasta kertoi Mentor on the Move-hankkeen hankekoordinaattori Tiia Fehrmann.

Kuvassa ylhäällä vasemmalta oikealle: Bouchra El-Assal, Fatima El-Fadili, Pirjo Vesala, Nicole Grund, Tiia Fehrmann, Claudia Nystrand ja Hodman Islamail; alhaalla vasemmalta oikealle: Sandra Munoz Figueroa, Ida Syrjä, Anna Kuivanen, Margareta Toivanen ja Essi Honkonen.

Järjestö ja sen toiminta pähkinänkuoressa?

Monaliiku ry on vuonna 2009 toimintansa aloittanut järjestö. Monaliiku perustettiin, kun ryhmä aktiivisia naisia Liikkukaa ry:stä huomasivat tarpeen  saada liikuntamahdollisuuksia maahanmuuttajanaisille heidän tarpeidensa mukaan järjestettynä. Monaliikun toiminta on pääosin vain naisille suunnattua. Osallistujille luodaan turvallinen tila, jossa ei syrjitä iän, taustan, uskonnon, tai perusteella. Monaliiku tähtää siihen, että liikunta on kaikille mielekästä ja toimintaan pystyy osallistumaan tasosta riippumatta.

Alkuun toimintaa järjestettiin jalkapallon ympärillä. Nykyisin Monaliikun erilaisissa ryhmissä ja kursseilla liikkuu noin 250 ihmistä viikossa. Ryhmissä muun muassa jumpataan, tanssitaan, pelataan pallopelejä ja joogataan. Liikuntaryhmiä vetävät asiantuntevat liikuntaohjaajat.  Ihmiset löytävät toimintaan mukaan niin sanotusti puskaradion kautta, eli osallistujat tuovat uusia osallistujia. Some on meille myös tärkeä käyttöliittymä ihmisten tavoittamisessa. Toiminnassamme jalkaudumme sinne, missä ihmiset ovat.

Monaliikun toiminta on kehittynyt erityisesti hankkeiden kautta. Elämäni kunnossa -toiminta on vakiintunein ja eniten osallistujia tavoittava toimintamme. Elämäni kunnossa -ohjelmaan ilmoittaudutaan ja sitoudutaan vuodeksi. Toiminnassa kokoonnutaan kerran viikossa liikunnan ja terveellisen välipalan merkeissä. Vuoden alussa osallistujille tehdään terveyskartoitukset, joissa mitataan osallistujien kehonkoostumus, verenpaine, tasapaino sekä vyötärön ympärys. Pari kertaa vuodessa ryhmille järjestetään teemapäiviä aiheista, jotka vaikuttavat osallistujien terveyteen kuten terveellinen ruoka tai mielenterveys. Tavoitteena on osallistujien kokonaisvaltainen hyvinvointi. Vuoden jälkeen loppukartoituksessa selvitetään, millaisia muutoksia toiminnalla on saavutettu. Osallistumisen Elämäni kunnossa -hankkeeseen toivotaan olevan alkusysäys, jonka jälkeen liikunnan toivotaan jäävän pysyväksi osaksi elämää. Harrastusta voi ilman muuta jatkaa toiminnassa ja muissa Monaliikun ryhmissä.

Mentor on the move -mentorointiohjelma alkoi pilottina vuonna 2018. Mentorointi on suunnattu monikulttuuriselle naiselle, joka haluaa kehittää itseään ja lisätä liikuntaa elämäänsä. Tavoitteena voi olla esimerkiksi tutustua suomalaiseen kulttuuriin tai päästä työelämään. Toiminnassa mennään liikunta edellä, mutta fokus on laaja. Mentorit tapaava aktorit kerran kuussa liikunnan merkeissä ja samalla keskustellaan aktorin tavoitteista. Liikunta luo epämuodollisen alustan mentorointiin, vaikeistakin asioista on helpompi puhua liikunnan lomassa. Myös liikunnan aloittaminen voi olla helpompaa mentorin kanssa, esimerkiksi uusiin liikuntapaikkoihin tutustuminen tai vaikka lähiluontopolun löytyminen.

Monaliiku kouluttaa kaikki Mentor on the move -ohjelman mentorit. Mentoripareille järjestetään yhteinen aloitustapahtuma, jossa käydään läpi ohjelma ja se, mitä osallistuvilta mentoreilta ja aktoreilta odotetaan. Puolessa välissä ohjelmaa pidetään yhteinen välitapaaminen, jossa päästään vaihtamaan kokemuksia muiden mentoriparien kanssa ja voidaan päivittää osallistujien tavoitteita. Ohjelman aikana tukea saa aina koordinaattorilta ja parien tueksi on myös materiaaleja. Lisäksi osallistujille on varattu resursseja kattamaan mentoritapaamisten liikuntakuluja. Parien yhteisten tapaamisten lisäksi on aloitettu mentoreiden pyöreä pöytä -tapaamiset, joissa ohjelman mentorit voivat vaihtaa kokemuksia ja saada vertaisilta tukea omaan rooliinsa.

Parasta kaikessa Monaliikun toiminnassa on nähdä, miten suuria ja merkittäviä vaikutuksia liikunnalla on ihmisten elämään ja hyvinvointiin. Se on todella rohkaisevaa!

Mikä on tärkein asia järjestöjen välisessä yhteistyössä?

Järjestöjen välinen yhteistyö näkyy todella vahvasti meidän toiminnassamme. Meillä on hankkeiden ohjausryhmissä mukana monia järjestöjä, joihin meillä on sitä kautta hyvin lämpimät välit ja toimivaa yhteistyötä. On tärkeää, että tieto kulkee järjestöjen välillä ja ihmiset löytävät sinne, mistä saavat parhaan avun. Kun järjestöjen toiminnassa ovat mukana samat ihmiset ja kohderyhmät, osallistujia ohjataan suuntaan ja toiseen.

Konkreettisia esimerkkejä tekemästämme yhteistyöstä ovat Pyöräliiton kanssa toteutetut pyöräilykurssit ja Tunne Rintasi ry:n ja Sosped-säätiön Vigor-hankkeen vetämät teemapäivät Elämäni kunnossa -ryhmille, sekä monenlainen tuki Monika-Naisilta toiminnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä

Myös järjestöt itse voivat hyötyä toistensa osaamisesta. Olemme suunnittelemassa yhteistyökumppaneille liikuntapalveluja ja esimerkiksi taukojumppaa. Yhteistyö tuo myös omaan toimintaan vaihtelua ja uutta perspektiiviä.

Tapahtumien järjestämisessä yhteistyö on aivan ehdotonta. Esimerkiksi lokakuussa järjestettyä Football4Diversity-tapahtumassa oli mukana useita järjestöjä ja Helsingin kaupunki.

Terveisenne sote-valmisteluun?

Meidän toiminnassamme mukana olevien kohdalla korostuu palvelujen saavutettavuus. Se, että asiat kerrotaan selkokielellä ja että jokainen osaisi käyttää palveluja tasavertaisesti ja pääsisi hoitoon. Meidän suomen kielen ryhmissä käydään läpi paljon juuri arjen asioita, jotta sote-palveluissa käytettävä kieli tulisi tutummaksi.

Lisäksi uudistuksessa tulisi muistaa liikunnan merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Usein perhe voi paremmin, kun äiti voi hyvin. Liikunnallisen elämäntavan vaikutukset ovat ylisukupolvisia. Meillä järjestöissä on laaja tietotaito siitä, mitä tulee ottaa huomioon, kun järjestetään liikuntaa erilaisille ryhmille. Ne voivat olla yksinkertaisia pikkuasioita, mutta ne on osattava ottaa huomioon. Samalla on viestittävä siitä, että erilaisille ryhmille sopivaa liikuntaa on saatavilla. Myös liikuntapaikkojen osalta on panostettava saavutettavuuteen ja tasavertaisuuteen esimerkiksi kielellisestä näkökulmasta.

Kenet haluatte haastaa seuraavaksi mukaan tähän juttusarjaan?

Pakolaisavun Sauma-hankkeen tai MLL Uudenmaan piirin isien ja lasten liikuntaryhmän