Naapurisuhteita on hyvä vaalia. Siksi olikin kiva käydä kylässä OmaKamu ry:ssä, joiden toimitilat ovat Iiris-keskuksessa samalla käytävällä Kumajan Helsingin toimipisteen kanssa. Kuvassa ovat Tallinnan vierailulla toiminnanohjaaja Taneli Saari, Hämeen Setlementissä OmaKamu-toimintaa koordinoiva Jenna Luoto ja toiminnanjohtaja Pekka Puukko.

Järjestönne toiminta pähkinänkuoressa?

OmaKamu ry:n tavoite on tukea lapsiperheitä mahdollisimman aikaisin, jo ennen suurempia elämänhaasteita. Tuemme perheitä järjestämällä perheen lapselle tai lapsille luotettava aikuinen kaveriksi, eli Kamuksi. OmaKamu perustettiin vuonna 2013 ja ensimmäiset aikuiset Kamut koulutettiin vuonna 2014 ja siitä asti on ollut kamusuhteita voimassa. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla toimii noin 60 kamuparia ja lisäksi Hämeenlinnan alueella noin 20 paria.

Aikuiset Kamut saavat tehtävään koulutuksen. Jos Kamuksi ryhtyminen kiinnostaa, aletaan tutustua perheeseen ja muodostetaan kamupari. Kamu-suhteen alussa on 3 kuukauden tutustumisjakso, jonka aikana varmistetaan, että toiminta yhdessä lapsen ja perheen kanssa lähtee hyvin käyntiin. Tarkoituksena on, että suhde Kamun kanssa on pitkäaikainen ja pysyvä.

Vapaaehtoiset Kamuiksi haluavat ottavat yleensä itse yhteyttä. Olemme esillä erilaisissa tapahtumissa ja somessa. Puskaradio on meillä myös tehokas markkinointikanava! Lapsista ja perheistä osa hakeutuu toimintaan itse, myös perhepalvelut ja koulujen kuraattorit osaavat ohjata hakemaan Kamua. Kamupareja muodostettaessa selvitetään perheen tilanne tarkkaan, mutta merkittävimpiä ovat lopulta yhteensopivat mielenkiinnon kohteet.

Mikä on tärkein asia järjestöjen välisessä yhteistyössä?

Yhteistyö muiden kanssa on OmaKamulle hyvin tärkeää. Tämän tyyppinen toiminta ei koskaan tule olemaan niin laajaa ja merkittävää kuin se voi olla, mikäli asioita ei tehdä yhdessä. Monilla järjestöillä on hyödyllisiä kontakteja ja verkostoja, joista on meille apua. Meillä taas on omaan toimintaamme liittyvää osaamista, jota monella muulla järjestöllä ei ole.

Yhteistyö etenee parhaiten ja tuottaa tuloksia, kun kaikki osapuolet hyötyvät siitä aidosti. Muunlainen yhteistyö ei olekaan kovin järkevää. Keskustelukerhot eivät vie asioita eteenpäin. Avoin mieli uusille asioille on edellytys yhteistyölle. Ei voi olla liian pelokas oman asiansa kanssa, vaan kannattaa jakaa se avoimesti. Tärkeintä on muistaa, miksi järjestömme toimii – haluamme auttaa lapsia – se on tärkeämpää kuin varjella omaa osuuttaan toiminnassa.

Terveisenne sote- ja maakuntavalmisteluun?

LAPE-hankkeen kautta maakunta- ja sote-uudistusta on käsitelty paljon ja on ollut seminaareja muun muassa asennemuutoksesta ja eri tahojen yhteistyöstä. Nyt tarvittaisiin käytäntöä. Pitäisi mennä eteenpäin ja ratkaista miten yhteistyötä käytännössä tehdään.

Kenet haluaisitte haastaa seuraavaksi mukaan?

Ehjä ry:n Omilleen-toiminnan