Kumaja on saanut oman työnsä päätökseen – Uudenmaan järjestöyhteistyön kehittäminen jatkuu
Uudenmaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen kumppanuusverkosto Kumaja on saanut työnsä päätökseen. Hetki päättää Kumajan toiminta on mitä parhain; sosiaali- ja terveydenhuollon (sote-) uudistus on viimein pääsemässä pitkästä valmistelusta toimeenpanovaiheeseen. Ensimmäiset sote-lait astuvat voimaan ja hyvinvointialueet perustetaan huomenna 1.7.2021.
Viisihenkinen Kumaja-tiimi työskenteli reilut reilut kolme vuotta edistäen uusmaalaisten järjestöjen yhteistyötä ja osallisuutta sote-uudistuksen valmistelussa. Järjestöjen tarpeista ja näkemyksistä sekä niiden toiveista ja ideoista kummunnut Kumajan toiminta tuotti paljon hyviä tuloksia. Uusmaalaiset järjestöt pääsivät entistä paremmin mukaan valmistelemaan ja toteuttamaan sote-uudistusta; ensin yhteistyössä Uusimaa 2019 -organisaation ja nyt Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeiden kanssa. Järjestönäkökulmat tulivat kirjattua niin Uudenmaan maakuntastrategian palvelustrategiaan ja osallisuusohjelmaan ja alueelliseen hyvinvointisuunnitelmaan kuin tulevien hyvinvointialueiden suunnitelmiin. Ja mitä tärkeintä, kirjauksia on seurannut myös konkreettisia toimia. Järjestöt ovat olleet luomassa maakunnan kattavan järjestöyhteistyön rakenteita ja ovat mukana kehittämässä sote-palveluita ja hyvinvointia ja terveyttä edistävää (hyte-) toimintaa kunnissa ja hyvinvointialueilla.
Kumajan tulokset perustuvat sen avoimeen ja osallistavaan toimintaan
Kumajan yhdessä uusmaalaisten järjestöjen kanssa saavuttamat tulokset perustuivat paljolti Kumajan heti alusta alkaen toteuttamiin toimintamalleihin eli aktiiviseen, avoimeen viestintään ja osallistaviin prosesseihin. Neutraalina ja tasapuolisena toimijana Kumaja sai sekä uusmaalaisten järjestöjen että sote-uudistusta valmistelevien organisaatioiden luottamuksen. Kumaja saattoi toimia järjestöjen yhteistyön koordinoijana ja viedä sekä järjestöjen eriävät näkemykset että niiden yhteiset kannat osaksi sote-uudistuksen valmistelua. Järjestöjen ja sote-uudistuksen valmistelijoiden välisen vuoropuhelun edistäminen, järjestöjen ja julkisen sektorin välisen yhteistyön kehittäminen ja järjestöjen vaikuttamistyön tukeminen vaati Kumajalta paljon tapaamisia ja neuvotteluja eri toimijoiden kanssa ja lukuisten verkostoitumistilaisuuksien, työpajojen ja seminaarien järjestämistä. Järjestöt olivat monesti aktiivisesti mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Kumajan tilaisuuksia. Niinpä Kumajan perustamat tai koordinoimat järjestöjen yhteistyö- ja vaikuttajaverkostot jatkavat toimintaansa Kumajan väistyttyä niiden vetovastuusta. Samoin Kumajan alullepanema uusmaalaisten järjestöjen yhteisöjen yhteistyö jatkuu entistä tiiviimpänä.
Uusmaalaiset järjestöt tuottivat myös runsaasti tietoa ja näkemyksiä niin järjestöyhteistyön kuin sote-palveluiden ja hyte-toiminnan kehittämiseksi. Kumaja keräsi tätä järjestötietoa vuosittaisilla laajoilla järjestökyselyillään sekä toiminnallisissa työpajoissaan. Se teki myös kartoituksen Uudenmaan 26 kunnassa tehtävästä järjestöyhteistyöstä ja kuntien järjestöavustuksista. Kumajan koostamia raportteja työpajojen tuotoksista ja järjestökyselyjen tuloksista sekä järjestöyhteistyön raporttia hyödynnettiin maakunnan ja kuntien järjestöyhteistyön kehittämisessä ja alueellisten hyvinvointisuunnitelmien laadinnassa.
Kumaja pani järjestöt töihin myös kolmessa isossa Sote-järjestöjen tulevaisuusfoorumissaan. Tuloksena oli järjestöjen luoma ja Kumajan koostama malli maakunnan kattavan järjestöyhteistyön rakenteeksi. Myös Kumajan hyte-käsikirjan ”Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta Uudellamaalla” tuottamisen pohjana oli uusmaalaisten järjestöjen aktiviisuus . Käsikirja syntyi vaiheittain järjestöjen työpajatyöstämisen ja laajojen järjestöjen sekä kuntien hyte-toimijoiden kommenttikierrosten ja haastatteluiden tuloksena. Valmis hyte-käsikirja on saanut innostuneen vastaanoton niin järjestöissä kuin kunnissa. Se on levinnyt myös tulevien päättäjien ja sote-toimijoiden käyttöön sosiaali- ja terveysalan oppi- ja tutkimuslaitoksissa. Hyte-käsikirja sisältyy esimerkiksi Turun Yliopiston Sote-akatemian oppimateriaaleihin.
Kumajan kehittämät toimintamallit ja julkaisut ovat vapaasti käytettävissä valtakunnallisesti niin järjestöissä kuin julkisella sektorilla. Ne sekä tiivistelmä Kumajan loppuraportista löytyvät Innokylän kokonaisuudesta Uudenmaan järjestöyhteistyö.
Hyvinvointialueiden tuloksekas järjestöyhteistyö vaatii pysyvät rakenteet
Uusmaalaiset päättäjät ja sote-uudistuksen toimeenpanijat tunnustavat järjestöt merkittäviksi toimijoiksi asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja järjestöjen kanssa halutaan tehdä monipuolisesti yhteistyötä. Järjestölähtöisen auttamistoiminnan nivominen osaksi osaksi palvelutarjontaa ja palveluohjausta sekä hyvinvointistrategiaa alkaa jo olla itsestäänselvä ajatus Uudenmaan kunnissa ja tulevilla hyvinvointialueilla. Pelkkä hyvä tahto ei kuitenkaan riitä siihen, että sote-järjestöjen asiantuntemus hyödynnettäisiin täysimääräisesti parannettaessa palvelujärjestelmää ja kehitettäessä hyvinvointia ja terveyttä edistävän toimintaa. Järjestöjen osallistuminen kehittämistyöhön vaatii järjestöyhteistyön rakenteet ja osallisuuden toimintamallit.
Pysyvien, ja ennen kaikkea toimivien järjestöyhteistyön rakenteiden muuraaminen on pitkäjännitteistä työtä. Kumaja edisti monin tavoin järjestöjen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä ja suunnitteli Uudenmaan järjestöosallisuuden rakenteita. Sote-uudistuksen poukkoileva eteneminen valitettavasti peruutti esimerkiksi maakunnallisen järjestöyhteistyöelimen perustamisen. Luodut yhteistyön toimintamallit ja yhteistyöverkostot olivat kuitenkin hyvä perusta, jonka varassa Kumaja jatkoi järjestöyhteistyön rakentamista Uudenmaan viiden Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kanssa. Hyvinvointialueet perustetaan nyt, mutta on selvää, että niiden ja järjestöjen välisten yhteistyön käytänteissä on kehitettävää. Moni jo käytössä oleva yhteistyön malli vaatii vain pientä hiomista mutta on varauduttava myös täydennys- ja uudisrakentamiseen.
Kumaja siltautti toimintansa ja kiittää yhteistyöstä
Hyvinvointialueiden järjestöyhteistyön rakentamista kannattaa jatkaa yhteistyössä järjestötoiminnan ja yhteistyön asiantuntijoiden eli järjestöjen (!) kanssa. Tähän löytyy välineitä Kumajan kokoamasta työkalupakista. Kumaja on siltauttanut toimintaansa keväällä aloittaneelle Järjestöjen sote-muutostuki -kokonaisuudelle ja luovuttaa nyt työkalupakkinsa sen Uudenmaan järjestöasiantuntijoiden käyttöön.
Kumajan työrupeama Uudenmaan sote-järjestöjen toiminnan turvaajana ja kehittäjänä on ollut uskomattoman antoisa. Siihen on kuulunut valtava määrä kohtaamisia järjestöissä ja muissa organisaatioissa, ankaria neuvonpitoja ja innostavia ideariihia, yksinäistä puurtamista ja tuottoisaa yhteistyötä ja paljon, paljon muuta. Kumajan työ on ollut välillä haastavaa mutta ennen kaikkea se on tuottanut onnistumisia, joista myös Uudenmaan järjestökenttä voi kiittää itseään.
Kumaja kiittää kaikkia mahtavasta yhteistyöstä ja toivottaa menestyksellistä jatkoa järjestöyhteistyölle!
Lue lisää:
Uudenmaan järjestöyhteistyö Innokylässä
Uudenmaan Tulevaisuuden sote-keskus – ja rakenneuudistushankkeet