Kumajan vuoden 2020 järjestökyselyn keskeinen tulos on, että järjestöt haluavat vaikuttaa sote-uudistuksen valmisteluun yhdessä.  Järjestöjen yhteistyö sote-palveluiden järjestäjän kanssa pitäisi organisoida avoimen järjestöverkoston muodossa, jota ylläpitävät järjestöt itse tai julkinen toimija. Kyselyyn vastanneet järjestöt toivoivat myös selkeyttä järjestöjen keskinäisen organisoitumisen rakenteisiin.

Kumajan kolmas järjestökysely toteutettiin loppukeväästä 2020 ja siihen vastasi 138 Uudellamaalla toimivaa järjestöä. Nyt julkaistavat tulokset koskevat järjestöjen keskinäistä organisoitumista, ja niitä voi verrata lokakuussa järjestetyn kolmannen Tulevaisuusfoorumin työpajojen tuotoksiin, jotka käsittelivät samaa aihetta. Järjestökyselyn tulokset julkaistaan kokonaisuudessaan marraskuussa.

Koordinoitua yhteistyötä sote-vaikuttamiseen

Yhteistyön tulisia vastaajien mielestä olla koordinoitua. Koordinoitu järjestöjen verkosto nousi täpärästi suosituimmaksi vaihtoehdoksi monitoimijaisen yhteistyöverkoston ja teeman tai ilmiöön pohjautuvan ryhmän jäädessä seuraavaksi suosituimmaksi vaihtoehdoiksi. Vastaajista näihin vaihtoehtoihin suhtautui positiivisesti noin 80 prosenttia vastanneista.

Sen sijaan yksittäisen järjestöjen itsenäistä vaikuttamistyötä piti ei-toivottavana jopa 81 prosenttia vastaajista, ja koordinoimattomaan verkostoon suhtautui negatiivisesti 56 prosenttia vastaajista.

Avoimissa vastauksissa muistutettiin, että vaikuttamistyön muotoa on harkittava tapauskohtaisesti, ja että yhteistyötä tarvitaan eri tasoilla: kunnittain, seutukunnittain ja maakunnittain. Lisäksi tarvitaan teema- ja aihekohtaista yhteistyötä. Koordinoitujen monialaisten tai järjestöjen verkoston tai teemapohjaisten vaikuttamistapojen ei tarvitse sulkea toisiaan pois. Vastauksissa huomautettiin myös, että ratkaisevan tärkeää on, että organisoituminen on kaikille selkeää, jolloin päällekkäisyydet vähenevät ja järjestöt löytävät väylän toimia.

 Avoin järjestöfoorumi palveluiden järjestäjän yhteistyökumppaniksi

 Kysymykseen ”millä tavoin järjestöjen yhteistyö sote-palveluiden järjestäjän (kunta, kuntayhtymä, maakunta) kanssa pitäisi organisoida tulevaisuudessa Uudellamaalla” ei Kumajan kyselyssä löydetty yhteä selkeää vastausta. Niukasti suosituimmat vaihtoehdot olivat julkisen sektorin ylläpitämä kaikille avoin järjestöfoorumi ja järjestöjen keskinäinen kaikille avoin foorumi. Huomattavaa on, että näiden kanssa vastaajat olivat eniten samaa mieltä: ”täysin samaa mieltä” -vastanneiden osuus oli julkisen sekotorin ylläpitämässä vaihtoehdossa 31 prosenttia ja järjestöjen keskinäisessä avoimessa foorumissa 29 prosenttia. Varovaisena johtopäätöksenä voidaan todeta, että avointa foorumia pidetään määräaikaisia valittuja neuvottelukuntia parempana vaihtoehtona.

Avoimissa vastauksissa kannettiin huolta siitä, miten koko laaja järjestökentän kirjo tulee kuulluksi. Teema- tai sektorikohtaisella organisoitumisella saataisiin lisää mahdollisuuksia vaikuttaa. Jälleen peräänkuulutettiin selkeyttä. Kunnan (tai muun julkisen tahon) koordinoima järjestöfoorumia perusteltiin sillä, että se toisi jatkuvuutta toimintaan toisin kuin määräaikaiset koordinaatiohankkeet.