Yhteistyö herättää kannatusta ja kysymyksiä

Yksi tärkeä teema Kumajan vuoden 2019 järjestökyselyssä oli sote-järjestöjen motivaatio tehdä organisoidumpaa yhteistyötä Uudenmaan alueella.

Vastaajista enemmistö (52 %) koki, että yhteistyön syventäminen organisoidumpaan muotoon olisi järkevää.

Yllätyksenä tuli se, että peräti 43 % vastaajista ei osannut ottaa kantaa organisoidumman yhteistyön tarpeellisuuteen. Yksi selittävä tekijä näin suurelle epävarmojen joukolle saattaa olla auki oleva sote-uudistus, jossa nimenomaan Uudenmaan tilanne on erityisen selvityksen alla. Joka tapauksessa on selvää, että keskustelua yhteistyön organisoimisesta on syytä jatkaa sote-järjestöjen kesken, jotta entistä useamman järjestötoimijan olisi mahdollista ottaa kantaa kysymykseen.

Vastaajista ainoastaan 5 % oli sitä mieltä, että organisoitumista ei tarvittaisi. Kielteistä kantaa perusteltiin sillä, että järjestöt ja niiden tarpeet ovat erilaisia ja kokemuksella, että yhteistyötä tehdään jo tarpeeksi.

Ne vastaajat, jotka kokivat yhteistyön organisoimisen kannatettavaksi, näkivät yhteistyön tuovan mukanaan monia hyötyjä. Vastaajien mukaan yhteistyöllä saataisiin yhdistettyä resursseja ja vähennettäisiin toimintoihin liittyviä päällekkäisyyksiä. Esille nostettiin mahdollisuus jakaa tietoa ja kokemuksia eri toimijoiden kesken. Vastaajat katsoivat, että organisoitumisella olisi vaikutusta järjestöjen toiminnan kustannustehokkuuteen, vaikuttavuuteen ja tuottavuuteen. Lisäksi esille tuli se, että resurssien yhdistäminen tuo voimavaroja, mikä mahdollistaisi järjestöjen keskittymisen paremmin vaikuttamistyöhön. Yhteistyössä järjestöjen vaikuttamistyö olisi myös koordinoidumpaa. Vaikuttamiseen liittyvissä vastauksissa viitattiin tulevaan sote-uudistukseen ja korostettiin, että järjestöjen olisi tärkeää olla mukana jo valmisteluvaiheessa. Mainintoja oli myös siitä, että organisoidummalla toiminnalla olisi parempi mahdollisuus aikaansaada toimivaa yhteistyötä julkisen sektorin kanssa.

Kyselyssä tiedusteltiin lisäksi, mitä järjestöjen mahdollisessa organisoitumisessa olisi tärkeää ottaa huomioon. Sote-tilanteen lisäksi vastaajien mukaan tärkeimpiä huomioitavia tekijöitä olisivat järjestöjen erilaisuus ja tasavertaisuuden korostaminen. Yhteistyön toimintaperiaatteet tulisi käydä läpi tarkasti ja organisoituminen liittyä yhteisten tavoitteiden tai teemojen ympärille. Kaikessa toiminnassa tulisi kuitenkin pohtia myös sen suhdetta jo olemassa oleviin verkostoihin. Lisäksi olisi ratkaistava, miten yhteistyön koordinaatio järjestettäisiin.

Järjestöt tunnetuiksi yhteistyöllä

Uudellamaalla asuu suuri osa suomalaisista. Vastaajien mukaan organisoidun yhteistyön seurauksena myös järjestöjen tunnettavuus lisääntyisi ihmisten hyvinvoinnin parhaaksi. Myös järjestöjen keskeinen yhteistyö voi lisääntyä vain, jos tiedetään, keitä kaikkia alueella toimii.  Yhtenä apuvälineenä järjestöjen tunnettavuuden lisäämiseen Uudenmaan alueella on koko maakunnan kattava ilmainen uusimaalaiset.fi-palvelu.

Kumajan kyselyn mukaan 26 % vastanneista järjestöistä on lisännyt tietonsa uusimaalaiset.fi-palveluun. Peräti 74 % vastaajista ilmoitti, että niiden tietoja ei palvelusta löydy. Yhteinen verkkopalvelu on yksi hyvä tapa tuoda toimintaa esille Uudenmaan alueella, joten tässä olisi yksi konkreettinen keino yhteistyön ja tunnettuuden lisäämiseen.