Uudenmaan maakunnan palvelustrategian valmistelu sai vankkaa evästystä torstaina 5.4., kun palvelustrategiaa kokoontui pohtimaan 100 sosiaali- ja terveysalan järjestön edustajaa. Päivän aikana koottiin eri työpajoissa järjestöjen näkemyksiä muun muassa siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja saavutettavuus toteutuvat Uudellamaalla, millainen on ehjä palvelukokonaisuus ja miten terveys- ja hyvinvointieroja kavennetaan.

Tilaisuuden avannut sote-osallisuusjohtaja Pirjo Marjamäki kertoi palvelustrategian asettavan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonnan tavoitteet ja tavoitteiden seurannan. Näiden kautta strategia ohjaa kaikkia palveluntuottajia – niin yksityisiä kuin julkisiakin.

Kevään aikana on tarkoitus tuottaa ensimmäinen ehdotus palvelutuotantoa koskeviksi strategisiksi tavoitteiksi. Työ jatkuu sen jälkeen, kun sote-lait ovat tulleet voimaan.

Sote-osallisuusjohtaja Leena Turpeinen kertoi tilaisuudessa maakunnan strategian antavan raamit ja kärjet palvelustrategialle. Visiona on, että Uusimaa olisi Euroopan paras alue elää ja toimia.

Järjestöjen kanssa haetaan ideoita ja työstetään rakennuspalikoita palvelustrategialle.

Turpeisen mukaan yhteistyölle järjestöjen kanssa tarvitaan selkeitä rakenteita ja entistä tiiviimpää vuorovaikutusta.

Järjestöt saivat esittää myös toiveita järjestöjen osallisuudessa uudessa maakunnassa. Järjestöt toivoivat muun muassa verkottumista, palveluhackatoneja sekä pitkäjänteistä ja vakaata tukea maakunnalta.

Uudenmaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen kumppanuusverkoston eli Kumaja-verkoston aluekoordinaattori Paula Oittinen piti päivän antia hyvänä.

Järjestöillä on tärkeä rooli sekä valmisteluvaiheessa että maakunnassa sen aloitettua toimintansa. Tämä päivä osoitti, että järjestöt haluavat olla mukana ratkaisemassa sitä, miten hyvinvointia ja terveyttä edistetään Uudellamaalla.

Palvelustrategiaa pohtineen järjestöjen työpajan toteuttivat Uusimaa 2019 -hanke ja Kumaja-verkosto.

Lue laajempi juttu Uusimaa2019.fi-sivuilta.