Pienten järjestöesittelyjemme sarjassa on vuorossa Monika-naiset liitto, jonka haastoi mukaan Helsingin Tyttöjen Talo.

Kuvassa ovat oikealta lähtien toiminnanjohtaja Jenni Tuominen, kotouttavan toiminnan päällikkö Marisel Soto Godoy, järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Hitomi Tabuchi ja ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaattori Anna Nuotio. 

Järjestönne toiminta pähkinänkuoressa

Olemme tänä vuonna 20 vuotta täyttävä monikulttuurinen naisjärjestö. Monika-Naiset liitto ry on perustettu edistämään maahanmuuttajataustaisten naisten yhdenvertaista asemaa ja oikeuksia. Olemme 13 jäsenjärjestön kattojärjestö. Toimintamme ydintä on väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden naisten tukeminen. Tätä työtä tehdään Voimavarakeskus Monikassa, joka tarjoaa kriisiapua ja psykososiaalista tukea matalalla kynnyksellä. Helsingin Kalasatamassa sijaitsevassa Voimavarakeskuksessa toimii myös auttava puhelin, anonyymi chat ja verkkovertaisryhmiä. Lisäksi Monika-Naiset liitto ylläpitää Turvakoti Monaa, joka on Suomen ainoa salaisessa osoitteessa sijaitseva turvakoti sekä mm. tuetun asumisen toimintaa turvakodista eteenpäin siirtyville.

Vuodesta 2009 olemme tehneet myös laajemmin kotouttavaa työtä. Tämä tarkoittaa matalan kynnyksen toimintaa, yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa sekä ryhmätoimintaa yhteiskuntatiedon ja – taitojen vahvistamiseksi ja mm. työpaikan löytämiseksi. Kotouttavassa toiminnassa on mukana hyvin erilaisista taustoista tulevia naisia, osa on korkeasti koulutettuja, osa luku- ja kirjoitustaidottomia. Yksilö kohdataan kokonaisvaltaisesti ja häntä tuetaan omista tavoitteistaan ja lähtökohdistaan käsin.

Tärkeintä järjestöjen välisessä yhteistyössä?

Yhteistyö on kaiken lähtökohta! Laaja moniammatillinen verkottuminen on välttämätöntä, kun käsiteltävät kysymykset ovat haastavia ja ongelmien ratkaisu vaatii laaja-alaista yhteistyötä sekä viranomaisten että järjestöjen kanssa.

Monika-Naiset liitto pyrkii olemaan proaktiivisesti yhteistyössä toisten kanssa, jotta vältetään toiminnan päällekkäisyydet ja osataan nivoa toiminnot yhteen. Kaikki hyötyvät, kun toimijat tuntevat toisiaan ja pystyvät ohjaamaan ihmisiä toistensa toimintaan. Yhdessä voimme auttaa paremmin.

Yhteistyön tekemisessä on järjestöjen kesken menty paljon eteenpäin ja olemme siitä iloisia. Avoimuus, jakaminen ja yhteinen suunnittelu ovat paremmalla tolalla. Edelleen on kuitenkin muistettava, että yhteistyö on tekoja, ei vain kaunista puhetta.

Terveisenne sote- ja maakuntavalmisteluun

Uudistuksen tavoitteena on tasoittaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä lisätä palvelujen saatavuutta ja laatua. Nykyisessä järjestelmässä näemme, että moni haavoittuva ryhmä jää eri syistä peruspalvelujen ulkopuolelle. Uudistuksessa täytyy varmistaa, että haavoittuvat ryhmät huomioidaan ja syntyy aidosti yhdenvertainen palvelujärjestelmä. Tavoitteena on oltava parempi järjestelmä, ei vain uusi!

Iso kysymys vielä on, millaiseksi järjestöjen rooli maakunnassa muodostuu. Palveluohjauksessa ja viranomaistoiminnassa täytyisi myös olla hyvät suhteet ja toimiva vuorovaikutus järjestöjen kanssa. Järjestö voi tietyillä haavoittuvilla ryhmillä olla ainoa tai ainakin ensimmäinen paikka, josta apua saa ja haetaan. Järjestöjen ja viranomaisten toimiva kumppanuus on turvattava.

Olemme myös huolissamme siitä, miten käy pienten järjestöjen, joilla on valtava potentiaali tukea ihmistä lähellä hänen arkeaan. Monet näistä järjestöistä elävät vapaaehtoistoiminnasta, eikä niillä ole suuria taloudellisia resursseja.

Kenet haastatte seuraavaksi mukaan tähän esittelysarjaan?

Haastamme mukaan Monikansallisten naisten hyvinvointi ja liikunta – Monaliiku ry:n