Päätökset maakunta- ja sote-uudistuksesta

Maakunta- ja sote-uudistuksessa on jälleen käsillä ratkaiseva vaihe. Uudet maakunta- ja sote-lait ovat nyt eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsittelyssä. Nykyisen eduskunnan on tarkoitus äänestää niistä ennen kuin se lopettaa työnsä maaliskuun puolivälissä. Jos lait hyväksytään ennen huhtikuun eduskuntavaaleja, asetetaan maakuntiin väliaikaishallinnot ja järjestetään ensimmäiset maakuntavaalit.

Maakuntavaaleilla valitaan tulevissa maakunnissa ylintä päätösvaltaa käyttävät maakuntavaltuustot. Maakuntavaltuustojen myötä mahdollistuu päätöksenteko, jota tarvitaan maakuntien valmistelun eteenpäin viemiseksi ja sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtämiseksi kunnilta uusille maakunnille vuonna 2021.

Mahdollista on myös, että eduskunta ei hyväksy nyt esitettyä maakunta- ja sote-uudistusta. Valmistelutyötä on kuitenkin soveltuvin osin jatkettava ja jo tehdyn työn tulokset hyödynnettävä riippumatta siitä, minkälainen sote-mallista päätetään tehdä. Vain näin varmistetaan, että meillä on asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut ja osallisuuden ja yhteistyön rakenteet.

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu Uudellamaalla

Uudellamaalla maakunta- ja sote-uudistusta valmistelee Uusimaa 2019 -hanke. Se jatkaa työtään eduskuntavaalien jälkeenkin yhteistyökumppaninaan Kumaja ja uusmaalaiset järjestöt.

Kumaja puolestaan jatkaa omaa työtään järjestöjen osallistamiseksi uudistuksen valmisteluun ja järjestöjen toimintaedellytysten varmistamiseksi tulevaisuudessa.

Uudenmaan valmistelutyössä on nyt ajankohtaista alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laadinta sekä järjestölähtöisen auttamistoiminnan ja palvelutuotannon rajapinnan määrittely. Järjestöt ovat Kumajan organisoimina tässä mukana. Kevään kuluessa järjestämme mahdollisuuksia kommentoida järjestöjen työstämiä ensimmäisiä luonnoksia hyvinvointikertomuksesta ja järjestölähtöisen auttamistoiminnan määrittelystä Uudellamaalla.

Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina

Järjestöillä on tunnustetusti merkittävä rooli kunnissa tehtävässä terveyttä ja hyvinvointia edistävässä (hyte-) toiminnassa. Mikä sitten tulee olemaan järjestöjen asema maakunnan ja sen kuntien yhdyspinnassa? Tätä Kumaja pyrkii selkiyttämään jatkamalla maakunnan, kuntien ja järjestöjen välisen vuoropuhelun mahdollistavien tilaisuuksien järjestämistä. Alustavasti olemme suunnitelleet, että nämä yhteistyötä ja sen rakenteita käsittelevät tilaisuudet toteutetaan yhteistyössä Uusimaa 2019:n kanssa.

Jotta järjestötoiminta saadaan osaksi maakunnan sote-palveluketjuja ja hyte-työtä, maakunta ja kunnat tarvitsevat tietoa järjestöjen toiminnasta ja sen tuottamasta hyödystä. Siksi Kumaja koordinoi järjestötiedon kokoamista Uudellamaalla. Alamme työstää järjestöjen yhtenäistä toiminnan kuvausta yhteistyössä järjestöjen kanssa jo alkuvuodesta.

Sen lisäksi, että järjestön on tehtävä oma toimintansa näkyväksi, sen on osattava varautua muutokseen. Kumaja edistää järjestöjen ja yhdistysten muutosvalmiutta tarjoamalla tilaisuuksia kouluttautumiseen ja verkostoitumiseen. Kevään Kumajatreffien sarja starttasi Espoosta. Nämä yhteistyönä opintokeskus Siviksen kanssa toteuttamamme koulutukset antavat valmiuksia yhdistysten osaamisen tunnistamiseen. Kumajan järjestämissä alkuvuoden verkostotapahtumisssa pureudutaan puolestaan mm. kasvupalveluihin ja kilpailutukseen ja yhteistyötapahtumissa esim. digitalisaatioon ja verkkopalveluiden saatavuuteen.

Kumajan tulevat tapahtumat näet tapahtumakalenterista.

Jaana Pirhonen

Kumajan hankepäällikkö

@pirhonen_jaana @Kumajaverkosto