Uudenmaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveys (sote)-keskus -ohjelman hankkeiden ja sote-rakenneuudistushankkeiden käynnistys alkoi Sosiaali- ja terveysministeriön annettua valtionavustuspäätöksensä kesäkuun lopussa. Uusimaa sai lähes 50 miljoonaa euroa valtionavustusta asukkaittensa sote-palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantamiseksi sekä palvelujen järjestämistehtävän yhtenäistämiseksi ja kehittämiseksi.

Uudellamaalla 11 sote-uudistuksen tavoitteisiin tähtäävää hanketta

Tulevaisuuden sote-keskukset luodaan Uudellamaalla viidessä, Uudenmaan kaavaillun sote-järjestämisen erillisratkaisun itsehallintoalueisiin perustuvassa hankkeessa Itä-Uudellamaalla, Keski-Uudellamaalla, Länsi-Uudellamaalla, Vantaa-Keravalla ja Helsingissä. Yhtä lailla sote-rakenneuudistusta tehdään viidessä erillisessä, keskenään yhteistyötä tekevässä hankkeessa. Tämän lisäksi käynnistyy viiden sote-itsehallintoalueen ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin yhteinen hanke erikoissairaanhoidon järjestämisen, ohjauksen ja yhteistyön kehittämiseksi.

Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeiden hyötytavoitteet ovat sote-palvelujen parantunut saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus,  palveluiden laadukkuus ja vaikuttavuus sekä monialaisuus ja yhteentoimivuus. Lisäksi kaikessa toiminnassa tavoitteena on painopisteen siirtyminen raskaista palveluista ennaltaehkäisyyn ja ennakointiin. Näiden neljän tavoitteen toteutuessa toteutuu myös viides hyötytavoite, kustannusten nousun hillintä.

Sote-palveluiden saatavuutta ja oikea-aikaisuutta pyritään hankkeissa parantamaan muun muassa kehittämällä asiakassegmentointia sekä digitaalisia palveluita. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden lisäämisessä on keskeistä asiakkaiden osallistuminen ja osallistaminen palveluiden kehittämiseen. Palveluiden yhteentoimivuudessa on merkittävää yhteistyö niin erikoissairaanhoidon kuin ihmisten arkeen ja vapaa-aikaan liittyvien toimijoiden kuten järjestöjen kanssa.  Näin saadaan eheät palvelukokonaisuudet ja päästään pois niin sanotusta asiakkaan eteenpäin lähettämisen kulttuurista.  Tätä edistää myös järjestöjen ja kuntien hyvinvointia ja terveyttä edistävän (hyte) -toiminnan ottaminen osaksi ennaltaehkäisyä ja ennakointia.

Yhteisten hyötytavoitteiden rinnalla Uudenmaan hankkeissa on kunkin alueen erityispiirteitä ja kehittämistarpeita vastaavat prosessitavoitteet toimenpiteineen. Esimerkiksi Helsingissä erityistä huomiota vaatii hyvinvoinnin polarisaatio ja heikko-osaisten suuri määrä, Vantaa-Keravalla lasten ja nuorten suuri osuus väestöstä ja Keski-Uudellamaalla yli 75-vuotiaiden määrän nopea kasvu. Helsinki, Vantaa-Kerava ja osa Länsi-Uuttamaata ovat myös hyvin monikulttuurisia alueita, joissa on tarve vieraskielisille palveluille kun taas Itä- ja Länsi-Uudellamaalla monipuolistetaan erityisesti ruotsinkielisiä palveluita. Itä-, Keski- ja Länsi-Uudellamaalla on yhteensä 23 kuntaa ja siellä tehtävinä on myös muun muassa kuntakohtaisten asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistäminen ja alueellisen sote-palvelutuotannon keskittäminen.

Avainasemassa monialainen, järjestöt osallistava yhteistyö

Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeet jatkuvat vuoden 2022 loppuun asti joten aikaa tavoitteiden saavuttamiseksi on verrattain vähän. Hankkeissa ei ”keksitäkään pyörää uudestaan” vaan niissä levitetään ja integroidaan jo hyväksi havaittuja käytänteitä ja toimintamalleja niitä edelleen kehittäen. Monialainen ja monen toimijan välinen yhteistyö niin kuntien eri toimialojen, kunnissa meneillään olevien lukuisten muiden hankkeiden sekä alueen järjestöjen kanssa on avainasemassa nivottaessa Uudenmaan sote-palveluista ja hyte-toiminnasta asiakkaiden ja asukkaiden kannalta paras kokonaisuus.

Uudenmaan hankkeissa on vielä osin meneillään hankehenkilöstön rekrytointi ja vastuuhenkilöiden nimeäminen sekä hankkeiden ohjausryhmien kokoaminen. Elo-syyskuussa tehdään kuitenkin jo alueiden lähtötilanteiden kartoitusta ja aletaan määritellä sote-keskuksen konseptia ja hankkeiden täsmennettyjä tavoitteita ja mittaristoa. Hankkeiden alkamassa olevaa toimeenpanoa ja arviointia tukee Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaa koordinoiva Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

THL:n aluekoordinaattori Miia Ståhlen tehtävänä on Uudenmaan hankkeiden tukemisen ohella seurata, että niihin otetaan mukaan alueen järjestöt. Hankehakemuksissa järjestöjen osallistaminen on kuvattu vielä hyvin yleisellä tasolla mutta asia tulee syksyn kuluessa täsmentymään hankesuunnitelmiin kun Kumaja jatkaa keväällä aloittamaansa  yhteistyötään Miia Ståhlen kanssa. Syyskuussa asiaa vie eteenpäin hankkeiden, THL:n ja Kumajan yhteinen aivoriihi. Sen jälkeen päästän aloittelemaan aluekierrosta järjestöjen osallistumisesta Uudenmaan ”viisikon” hankkeisiin.

Lisätietoa:

STM: Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus – ja rakenneuudistusvaltionavustukset

THL: Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus