Tuija Braxin tekemä selvitys sosiaali- ja terveysalan (sote) järjestöjen rooleista sote-muutoksessa painottaa järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Selvityksensä 5.7.2018 julkaistussa loppuraportissa Brax esittää lukuisia toimenpiteitä toimivien yhteistyökäytäntöjen luomiseksi maakunnissa ja kunnissa. Selvityksessä on myös esityksiä valtionapuviranomaisten jakamien järjestöavustusten myöntämisperiaatteiden yhtenäistämiseksi sekä järjestöjen oman toiminnan kehittämiseksi.

Järjestöjenkin on tunnistettava omat roolinsa muuttuvassa toimintaympäristössä

Selvityksen esitysten toteuttaminen edellyttää, että maakuntien ja kuntien lailla myös sote-järjestöt tunnistavat omat roolinsa uudessa sote-mallissa. Järjestöjen on kyettävä arvioimaan oma hyvinvointia ja terveyttä edistävä (hyte) toimintansa joko markkinaehtoisena palveluna tai järjestölähtöisenä toimintana. Tässä olisi hyödyksi jos maakunnissa on selvitysraportissa esitetyn kaltainen kriteeristö järjestölähtöisten palveluiden piirteistä.

Brax pitää kuitenkin todennäköisenä, että maakunnissa tulee olemaan eroja siinä, mitä järjestöjen hyte-toimintaa pidetään markkinaehtoisena palveluntuottamisena ja mitä järjestölähtöisenä toimintana. Tähän on osasyynä se, että maakunnat voivat omilla päätöksillään vaikuttaa palveluvalikoimaansa ja asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttötapoihin. Maakuntien päätökset ja ja palvelustrategian linjaukset vaikuttavat myös siihen, miten useimmiten PK-yrityksiksi luokiteltavat palveluntuottajajärjestöt menestyvät maakuntiin avautuvilla palvelumarkkinoilla. Maakuntien ns. markkinavuoropuheluun olisikin kutsuttava yksityisten palveluntuottajien lisäksi järjestöomisteiset palveluntuottajat.

Muutokseen sopeutuminen vaatii uudenlaista osaamista

Palveluntuottajina menestyäkseen monen järjestön on parannettava osaamistaan omistajaohjaajina. Liiketoimintaosaamisen lisäksi palveluiden rajapinnassa toimivilta järjestöiltä odotetaan mm. kilpailuneutraliteettivaateiden tuntemista. Braxin esittämä, valtionapuviranomaisen yhteyteen perustettava erillinen kilpailuneutraliteetin asiantuntijaryhmä toisi selvyyttä järjestölähtöisen toiminnan ja muun avustettavan järjestötyön mahdollisesti aiheuttamiin kilpailuhaittoihin. Osana itsesäätelyä, järjestöjen puolestaan esitetään julkaisevan toimintansa eettiset periaatteet ja taloudellisesti merkittävät sidonnaisuutensa ja raportoivan ne valtionapuviranomaisille.

Palkatun ammattijohdon lailla järjestöjen vapaaehtoiset luottamushenkilöt tarvitsevat koulutusta sote-uudistuksen tuomista muutoksista. Onkin suotavaa, että Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA voisi myöntää järjestöjen toiminnan kehittämiseen tarkoitettuja avustuksiaan myös järjestöjen omistajaohjauksen kehittämiseen. Luottamushenkilöjohdolla on palveluntuottajajärjestöissä monesti huomattavan suuri vastuu järjestön taloudesta ja toiminnan laillisuudesta.  Koulutuksen ohella selvityksessä mainittu yhdistyslain muutosesitys, joka mahdollistaisi taloudellisen vastuun siirtämistä maallikkoluottamushenkilöiltä toimitusjohtajalle, voisi sekin olla hyvä uudistus.

Sote-järjestöt mukaan alueellisten hyte-kertomuksien valmisteluun

Palveluntuoton ja järjestölähtöisen toiminnan rajapinnassa toimiviin järjestöihin vaikuttaa myös se, miten maakunnat muokkaavat tätä rajapintaa alueellisen hyvinvointikertomuksensa linjauksilla. Järjestämislaki velvoittaa maakunnan valmistelemaan alueellisen hyvinvointikertomuksen eli maakunnan hyte-suunnitelman yhteistyössä järjestöjen kanssa. Braxin raportin oikeutettu esitys on, että maakuntien ja kuntien hyte-kertomuksiin sisällytetään liikuntajärjestöjä koskevien prosessi-indikaattorien lisäksi vastaavat toimintaa kuvaavat mittarit sote-järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Näin sote-järjestöjen toiminnalla olisi paikkansa hyte-kertoimien määräytymisperusteissa. Hyte-kertoimet eli hyte-kannustimet ovat maakuntien ja kuntien saaman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa ja siten merkittävä tekijä hyte-toiminnan toteuttamisessa tulevissa maakunnissa.

Se, miten järjestölähtöinen hyte-toiminta sovittuu osaksi maakunnan palvelukokonaisuutta ja palveluketjuja ja kuntien hyte-työtä, edellyttää että maakuntiin laaditaan selkeät järjestöyhteistyön rakenteet. Nimettyjen hyte-koordinaattoreiden ja järjestöyhteistyön yhteyshenkilöiden lisäksi tarvitaan yhteistyöelimet, joissa on mukana järjestöjen edustus. Myös Braxin kannattama Pirkanmaan malli erillisestä yhdyspintasopimuksesta voisi sisältyä järjestöyhteistyöhön.

Tieto järjestöjen toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta osaksi sote-uudistuksen tiedolla johtamista

Kuten Brax raportissaan muistuttaa, yksi sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita on edistää tiedolla johtamista. Erityisen tärkeää tiedolla johtaminen on sote-integraatiossa eli palveluiden yhteensovittamisessa. Siksi maakunnille ja palvelutuottajille säädetään velvollisuus kerätä ja luovuttaa tietoa omasta toiminnastaan. Myös järjestölähtöisestä toiminnasta on oltava tietoa, jotta se voidaan nivoa palvelukokonaisuuteen ja sisällyttää hyvinvointikertomuksiin. Kattavaa, kuntakohtaista tietoa järjestöistä ja niiden hyte-toiminnasta tarvittaisiin jo nyt sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluvaiheessa. Esitys siitä, että jokaiseen maakuntaan laaditaan julkinen lista järjestölähtöisistä hyte-toimijoista on perustelu. Samoin esitys, että järjestöjen maakunnilta ja kunnilta saamat avustukset tilastoidaan kattavasti osana hyte-tietojen lakisääteistä keräämistä.

Tiedonkeruu järjestöjen ja niiden saamien avustusten määrästä ei yksin riitä. Sote-uudistuksen toteuttamiseksi ja järjestöjen elinvoimaisuuden takaamiseksi tarvitaan tarkempaa tietoa järjestöjen toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta.  Kuten Brax toteaa, järjestölähtöisen toiminnan vaikuttavuuden vertailukelpoinen arviointi on tärkeää sekä sote-palveluiden järjestäjän eli maakunnan että avustuksia myöntävien tahojen näkökulmasta. Tässäkin järjestöjen on oltava aktiivisia ja pyrittävä selvittämään erilaisten hyte-toimintojensa vaikuttavuus. Järjestölähtöisen vaikuttavuuden arviointi yhdenmukaisin kriteerein ei ole välttämättä helppoa. Siksi järjestöjen kannattaa tehdä arviointia yhteistyönä ja käyttää apuna valtionapuviranomaisten asiantuntijoita. Tärkeää on myös se, että järjestöt saavat lisäkoulutusta vaikuttavuusarvioinnista ja rahoitusta sen toteuttamiseen.

Elinvoimaiset järjestöt tuovat hyvinvointia ja terveyttä maakuntiin ja kuntiin

Maakunnissa ja kunnissa tunnustetaan järjestöjen tärkeät tehtävät hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä. Menestyvät maakunnat ja kunnat myös turvaavat järjestöjen toimintaedellytykset sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanossa.

Braxin ”Järjestöjen rooli maakunta- ja sote-uudistuksessa” -raportin vastaanottanut perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko katsoo, että suuri osa Braxin esityksistä on toteutettavissa. Vaikka päävastuu järjestöjen kanssa tehtävästä konkreettisesta yhteistyöstä on viranomaisilla, järjestöiltä vaaditaan muutostilanteessa paitsi uudistuskykyä myös aktiivisuutta. Uudellamaalla järjestöyhteistyön rakenteita luodaan nyt Kumajan ja Uudenmaan liiton Uusimaa2019-hankkeen yhteistyönä. Tavoite on , että järjestöt ovat tässä työssä, esim. järjestelynuevottelukunnan perustamisessa aktiivisesti mukana.

Lue lisää: Järjestöneuvottelukunnan valmistelu Uudellamaalla

Lue lisää: Tuija Braxin loppuraportti ”Järjestöjen rooli maakunta- ja sote-uudistuksessa”

Jaana Pirhonen
Hankepäällikkö
Kumaja-kumppanuusverkosto
@pirhonen_jaana @Kumajaverkosto

#järjestöt #sote #hyte #maakuntauudistus