Kumaja kylässä: Hiidenseudun neurot
Kumaja tapasi lohjalaisen Hiidenseudun Neurojen kerhovastaava Eeva Ristsepän marraskuussa.
Järjestö ja toiminta pähkinänkuoressa
Hiidenseudun Neurot ovat Helsingin ja Uudenmaan neuroyhdistyksen alainen kerho, joka toimii Lohjalla ja Lohjan lähialueilla. Toiminta on suunnattu neurologista tai harvinaista neurologista sairautta sairastaville, heidän läheisilleen ja ystävilleen. Toiminnassa otetaan huomioon erikuntoiset henkilöt. Myös nuorille halutaan välittää tietoa ja heitä toivottaisiin toimintaan mukaan lisää.
Kerho kokoontuu joka kuun viimeisenä maanantaina klo 18-20 Apuomenassa. Tapaamiset ovat teemapohjaisia ja välillä tilaisuuksissamme on myös luennoitsijoita. Yhteinen ajanvietto ja kahvihetki kuuluu myös ohjelmaan. Jaamme infolehtisiä vertaisryhmistä neurologian poliklinikalle, millä pyrimme tavoittamaan vastasairastuneita. Tapahtumamme ja kerhoillat löytyvät uusimaalaiset.fi -sivustolta ja meidät löytää myös Facebookista. Syksyllä ohjelmassa on ollut mm. valokuvailta, askarteluilta ja pikkujouluruokailu.
Mikä on tärkein asia järjestöjen välisessä yhteistyössä?
Lohjan seudulla yhdistysporukat ja aktiiviporukat ovat pieniä, jolloin yhteisten luentojen ja tapahtumien järjestäminen yhdessä on kustannustehokasta ja samalla voidaan järjestää suurempiakin tilaisuuksia. Esimerkiksi ravintoluennot koskettavat kaikkia yhtälailla. Aktiivisilla yhdistystoimijoilla on monia hyödyllisiä taitoja, joita voi opettaa ja jakaa muillekin yhdistyksille, ettei kaikkien tarvitse opetella itse kaikkea alusta asti. Yhteistyötä tehden oppii tuntemaan erityyppisiä ihmisiä. Kumaja voisi toimia yhdistysten ja järjestöjen yhteistyön mahdollistajana entistäkin enemmän.
Minkälaisia terveisiä haluatte lähettää sote- ja maakuntavalmisteluun?
Keskeneräisestä valmistelusta kertominen vain sekoittaa ihmisiä. Muutamia kysymyksiä valmisteluun olisi. Eriarvoistuminen huolestuttaa, miten esimerkiksi henkilökohtainen budjetti määritellään ja miten varmistetaan, että se on tasapuolinen kaikille? Toisaalta miten varmistetaan palveluiden saaminen Uudenmaan reuna-alueilla? Menevätkö suuremmat apuvälinehankinnat myös henkilökohtaisesta budjetista vai onko niihin oma budjettinsa? Entä äkillisen sairastapauksen seurauksena tuleva kallis laitoshoitojakso, mistä budjetista se maksetaan? Miten turvataan kelataksien ja vammaispalvelulain mukaisten taksien käyttö, mistä budjetista niitä voi saada käyttöön?
