Järjestöt toivovat tiiviimpää yhteistyötä vaikuttamis- ja edunvalvontatoiminnassa. Yhteistyö hyödyttää etenkin, kun vaikuttamistyötä tehdään koko maakunnan tasolla. Vaikuttamisen koettiin myös olevan uskottavampaa, kun taustalla on laaja järjestöjoukko. Tämä selkeä viesti nousee esiin Kumajan järjestökyselyn kysymyksessä siitä, millaisesta yhteistyöstä järjestöt hyötyisivät eniten tulevaisuudessa.

Kumaja toteutti vuodenvaihteessa 2017-2018 kyselyn uusmaalaisille sote-järjestöille. Verkossa toteutettuun kyselyyn saatiin yli 200 vastausta järjestöiltä. Kyselyn tarkoituksena oli muun muassa selvittää, miten järjestöt voivat vaikuttaa sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun ja toteutukseen. Aiemmin olemme kertoneet tuloksista täällä ja täällä.

Järjestöverkostojen ja yhteistyön kehittäminen oli merkittävin yksittäinen avovastauksissa esitetty järjestöjen yhteistyön teema, riippumatta siitä edustiko järjestö esimerkiksi paikallisjärjestöä tai keskusjärjestöä. Vastaajat ovat sitä mieltä, että verkostojen avulla kokemusasiantuntijat ja ammattilaiset olisi helpompi saattaa yhteen. Järjestöjen näkemyksen mukaan verkostojen kautta voitaisiin edistää palveluiden ja asiantuntemuksen yhteensovittamista ja täydentämistä.

Järjestöt tekevät jo nyt monipuolista verkosto- ja yhteistyötä mm. paikallisten verkostojen ja kattojärjestöjen kanssa. Monet verkostoista toimivat hyvin, joten niitä ei pidä hukata uusia verkostoja rakennettaessa.  Vastaajat muistuttivat, että myös pienten järjestöjen mahdollisuus vaikuttaa verkostoissa ja verkostojen kautta on taattava. Lisäksi järjestöjen erityisosaaminen on tärkeää huomioida.

Yhteistyön tärkeys korostuu sote- ja maakuntauudistusten kontekstissa

Järjestöt korostavat kyselyssä, että uudistusvaiheessa ja uudistusten astuttua voimaan järjestöjen tietotaidon hyödyntäminen ja asiantuntijatiedon välittäminen maakuntiin on erityisen tärkeää. Järjestöjen mielestä sote- ja maakuntauudistuksissa on keskeistä osallisuuden kehittäminen ja varmistaminen. Järjestöt tavoittavat laajasti heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, ja aistivat näin heikkoja signaaleja nousevista ilmiöistä.

Järjestöt haluavat olla mukana kehittämässä uudistuksen valmistelussa ja jatkaa yhteistyötä myös maakunnan aloitettua toimintansa. Järjestöt haluavat taata vaikuttamismahdollisuudet oman potilas- tai kohderyhmän palveluiden suunnitteluun.  Järjestöille on tärkeää varmistaa yhteistyöväylät ja kumppanuudet tulevien hallintorakenteiden kanssa. Vastaajat toivoivat, että maakunnissa ja muualla hallinnossa oltaisiin vastaanottavaisia järjestöjen yhteistyöaloitteille.  Järjestöjen terveyttä ja hyvinvointia edistävän työn näkyväksi tekeminen maakuntarakenteissa on vastaajien mielestä hyvä tavoite verkostona vaikuttamiselle.

”Tavoitteemme on, että maakunnissa neuvonta- ja ohjauspalveluja rakennettaessa ja palvelupolkuja suunniteltaessa osattaisiin hyödyntää järjestölähtöinen kansalais- ja vapaaehtoistoiminta sekä järjestölähtöinen palvelutuotanto. Ihmisten kannalta on tärkeää, että kunnan ja maakunnan yhteistyö ja tieto toistensa toiminnoista sekä asiakasohjaus toimivat sujuvasti. Tässä maakunnallisilla järjestörakenteilla on merkittävä rooli.”, tiivistää eräs vastaaja.