Uudenmaan järjestöjen kehittäjäryhmä kokoontui 18.3. Kallion Virastotalolla Helsingissä. Kokouksen alussa Katja Syvärinen esitteli kehittäjäryhmälle Uusimaa 2019 -hankkeen siltautuksen mallia, jolla tarkoitetaan maakunnan valmistelusta osan hallittua alasajoa ja osan valmistelussa tehdyistä asioista siirtämistä eteenpäin. Tavoitteena silta-mallissa on tunnistaa valmistelusta sellaiset osa-alueet, jotka tuottavat hyötyä niin nykytilanteessa kunnille kuin tulevassa sote-uudistuksen valmistelussa hallintomallista riippumatta. Tärkeää on myös raportoida ja kerätä systemaattisesti talteen tieto valmistelussa tehdystä työstä, jotta sitä voi jatkossa hyödyntää.

Järjestölähtöinen auttamistyö on merkittävää sote-mallista riippumatta

Sote-tilanteen lisäksi kehittäjäryhmä keskusteli sellaisten järjestölähtöisten auttamistoiminnoista, jotka ovat lähellä palveluntuotannon rajapintaa. Näiden toimintojen asema on herättänyt huolta sote-palvelujen uudistukseen liiittyen, mutta myös nykyisessä tilanteessa, jossa eri kunnat saattavat asettaa tällaiset toiminnot hyvin erilaiseen asemaan. Tähän on syventynyt työryhmä, jonka työn tuloksia esittelivät Outi Ruishalme Suomen mielenterveysseurasta sekä Kumajan Elisa Lipponen. Tämä ryhmä on kerännyt vakuuttavaa näyttöä järjestölähtöisten auttamistoimintojen vaikuttavuudesta selventääkseen sen merkityksellisyyttä, nostaakseen selkeästi esille toiminnan jatkuvuuden ja rahoituksen turvaamisen perusteet. Työryhmä myös esittää rakenteita, jotka mahdollistaisivat sote-järjestöjen ja sote-palvelujen järjestäjän toimivan vuoropuhelun ja yhteistyön. Lisäksi ryhmä oli pohtinut, kuinka järjestöjen edustajat erilaisiin toimielimiin voitaisiin valita. Ehdotusta yhteistyön rakenteista on työstetty esillä ollutta maakunta- ja sote-mallia ajatellen, mutta sen taustalla oleva ajatus on helposti siirrettävissä myös muihin malleihin. Työryhmän esitys luovutetaan Uudenmaan muutosjohtajille ja lisäksi se levitetään laajasti järjestöille kommentoitavaksi.

Mitä seuraavaksi?

Kokouksen toinen tärkeä aihe oli miettiä, mihin alueellisessa järjestöyhteistyön kehittämisessä kannattaa panostaa nyt, kun maakunta- ja sote-uudistusta ei toteuteta kuluneella hallituskaudella ehdotetulla tavalla. Kun järjestöjen kehittäjäryhmä aloitti työnsä osa sen tavoitteista liittyi nimenomaan maakunta- ja sote-rakenteeseen. On selvää, että tiettyyn hallintomalliin kiinnittyvää suunnittelua ei kannata tehdä, ennen kuin tiedetään miten sote-palvelujen uudistamista jatketaan seuraavalla hallituskaudella.

Ryhmän yleinen näkemys oli, että alueellista yhteistyötä järjestöasioissa kannattaa ehdottomasti jatkaa. Valmistelun aikana on käynyt selkeästi ilmi, että julkinen sektori tarvitsee järjestöjen tuottamaa tietoa sekä järjestöjen toimintoja rikastamaan palveluketjujaan. Järjestöjen yhdyspintoja ja yhteistyön malleja tarvitaan varmasti niin tulevassa sote-palvelujen uudistuksessa kuin esimerkiksi kuntien kanssa toimittaessa.

Teemoina, joihin ryhmän kannattaisi seuraavaksi tarttua nostettiin esiin palveluohjaus. Palveluohjaajat tarvitsevat tietoa järjestöjen toiminnasta, jotta osaavat ohjata sopivassa tilanteessa ihmisiä myös järjestöjen piiriin. Samaan aikaan järjestöt tekevät huomattavan paljon palveluneuvontaa oman toimintansa piirissä oleville. Olisi siis molemmin puolin hyödyllistä kehittää järjestöjen ja palveluneuvojien välistä yhteistyötä.

Toinen suuri teema, johon järjestöjen on yhdessä tärkeää tarttua, on järjestötiedon kerääminen. Järjestöihin liittyvän tiedon ja datan puute on ollut valmistelussa ilmeistä ja tarve tiedon keräämiselle tulee olemaan suuri myös tulevassa uudistuksessa sen mallista riippumatta. Kumaja onkin aloittanut työn järjestöjen hyvinvointia edistävien toimintojen kuvaamiseksi. Tähän työhön toivotaan myös järjestöjen kehittäjäryhmän osallistuvan ja lisäksi aihetta käsitellään huhtikuussa asiantuntijapoolin kokoontumisessa.